Kansainvälinen tutkimusryhmä analysoi eri puolilta maailmaa löydettyjen lähes 10 000 muinaisyksilön DNA-näytteet. Tutkimuksessa seulottiin kromosomipoikkeavuuksia ja selvitettiin, esiintyikö muinaisyksilöillä trisomioita. Varhaisin kromosomipoikkeavuus tunnistettiin yksilöllä, joka eli noin 3500 eaa. Yksi tutkimuksessa löydetty tapaus oli Suomesta, 1700-luvulla Helsingissä haudattu vauva.
Suomen alueella asuneet ihmiset eivät ole koskaan olleet yhtenäinen joukko samankaltaisia yksilöitä. Niin kulttuurimme, kielemme kuin perimämmekin on taustaltaan monimuotoista ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Ihmiset, ideat, tavat ja sairaudet ovat aina liikkuneet alueelta toiselle ja jättäneet jälkensä väestöön. Suurprojektissa tutkijat selvittävät, kuinka nämä jäljet meissä näkyvät.
Suomen Akatemia on valinnut viisi tutkimuskonsortiota rahoitettaviksi Digitaalisten ihmistieteiden eli DIGIHUM-akatemiaohjelman toisessa vaiheessa. Turun yliopistosta johdetaan kahta uutta konsortiota ja lukuisia osahankkeita kolmesta eri hankekokonaisuudesta.