Kevojärven vuosikerrallinen pohjasedimentti paljastaa lähivuosien aikana uutta tietoa subarktisen alueen ilmastonmuutoksesta. Emil Aaltosen säätiön rahoituksella toteuttava tutkimushanke mahdollistaa tiedonkeruun menneistä muutoksista subarktisella vyöhykkeellä ja aloittaa pitkäaikaisseurannan ilmastonmuutoksen vaikutuksista järvessä.
Akatemiaprofessori Johanna Ivaskan tutkimusryhmälle myönnettiin Syöpäsäätiön kolmivuotinen apuraha.
.jpg)
Eva-Mari Aro on nimitetty Euroopan tiedeakatemioiden yhteiselimen (European Academies of Sciences Advisory Council, EASAC) varapresidentiksi.
.jpg)
Rolf Nevanlinna -instituutti on palkinnut filosofian tohtori Ilkka Törmän parhaasta vuonna 2015 valmistuneesta matematiikan väitöskirjasta 'Structural and Computational Existence Results for Multidimensional Subshifts'. Törmä väitteli Turun yliopistossa heinäkuussa 2015 ja hänen työnsä ohjaajana toimi professori Jarkko Kari.
Turun yliopiston luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegium etsii joukkoonsa hiljattain väitelleitä kansainvälisiä tutkijoita, jotka jo tekevät tutkimusyhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Nuorelle tutkijalle kollegium tarjoaa näköalapaikan kansainvälisessä tiedeyhteisössä.
Ympäristösaasteet kuten raskasmetallit aiheuttavat erilaisia haittavaikutuksia luonnonvaraisille eliöille. Turun yliopiston Biologian laitoksella tutkittiin raskasmetallien vaikutusta biologiseen ikääntymiseen ja siihen liittyviin mekanismeihin talitiaisilla ja kirjosiepoilla. Tutkijat löysivät merkittäviä eroja, jotka tosin riippuivat lajista ja ikäryhmästä.
Suomen Rengastusatlas I ja II on ainutlaatuinen tietopaketti kaikille linnuista kiinnostuneille, todetaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon palkintoperusteissa.
Akatemiatutkija Kaisa Matomäki Turun yliopistosta on valittu vuoden 2016 SASTRA Ramanujan Prize -palkinnon saajaksi. Matomäki palkitaan yhdessä Maksym Radziwillin (McGill University, Rutgers University) kanssa tutkimusyhteistyöstä, joka koskee multiplikatiivisten funktioiden keskiarvoja lyhyillä väleillä.
Matematiikassa akatemiatutkija Kaisa Matomäkeä kiinnostaa eksaktius ja loogisuus. ‒ Kun jotain todistaa, se on tosi, Matomäki sanoo.
Uusi tieto muuttaa oleellisella tavalla käsitystä siitä, miten Amazonian huikea lajimäärä on kehittynyt ja mitkä tekijät säätelevät lajien levinneisyyttä.
Juruá on yksi Amazon-joen suurimmista sivujoista. Tutkimusryhmä selvitti sademetsän lajistoa joen molemmin puolin yli 500 kilometrin matkalla.