Asiasana: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Turun biotekniikan keskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden työkalun elävien solujen tulkitsemiseen sekä soluviestinnän kontrollointiin. Työkaluna toimii vilkkuva valo. Tutkijat saivat kehittämällään lähestymistavalla merkittävät biologiset merkinantoviestit resonoimaan haluamallaan tavalla. Tutkijat arvioivat, että soluviestinnän resonoinnilla voidaan erityisesti hidastaa rappeuttavien sairauksien etenemistä, mutta pitävät myös mahdollisena kokonaan uusia hoitomuotojen kehittämistä resonoinnin avulla.

Kalastus on usein valikoivaa ja poistaa kookkaat yksilöt kalakannasta. Suurikokoisiin kaloihin kohdistuva kalastus saattaa ajan myötä aiheuttaa hyvin hitaasti palautuvia perinnöllisiä muutoksia kalakannoissa. Turun yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kookkaiden yksilöiden poistaminen muuttaa geenien ilmentymistä kaloissa. Nämä muutokset palautuvat hitaasti.

​Tutkimus tehtiin seeprakaloilla.

Turun yliopiston elintarviketutkimus on saanut rahoituksen EU:n kalatalouden innovaatio-ohjelmasta. Yliopisto kehittää uusia, korkean lisäarvon tuotteita kotimaisesta kalasta yhteistyössä VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa kaksivuotisessa 1 miljoonan euron Blue Welfare Network -hankkeessa. Verkostoa koordinoi Aktion Österbotten -yhdistys ja siihen kuuluu myös alan keskusjärjestöjä sekä yrityksiä

Turun yliopiston tutkijat Simo Laakkonen ja Timo Vuorisalo ovat yhdessä yhdysvaltalaisen kollegansa Richard Tuckerin kanssa toimittaneet kansainvälisestikin katsoen ensimmäisen laajan yhteenvedon toisen maailmansodan ympäristöhistoriasta.

Väitöskirjatutkija Valter Weijola löysi Papua-Uuden-Guinean New Ireland -saarelta uuden varaanilajin, joka on tiedettävästi saaren ainoa nykypäivään asti säilynyt suurikokoinen kotoperäinen laji. Varanus douarrha -varaanilaji löydettiin jo 1800-luvulla, mutta haaksirikon vuoksi varaania ei silloin saatu museoon tutkittavaksi.

Suomalaiset diplomi-insinöörit, erityisesti nuoret insinöörit työasemaan katsomatta, eivät pidä eettisiä kysymyksiä työssään tärkeänä. Turun yliopiston ja Virginian teknillisen yliopiston tutkijat selvittivät suomalaisten työssäkäyvien diplomi-insinöörien suhtautumista eettisiin kysymyksiin työssään.

Säätiö lahjoittaa yhteensä 250 000 euroa viidelle yliopistolle, joissa on geotieteiden alan tutkimusta ja opetusta.

Sieniatlas-kansalaistiedehanke kerää tietoa sienilajien levinneisyydestä, elinympäristövaatimuksista ja uhanalaisuudesta. Asiantuntijat haluavat edistää sieniharrastusta ja lajintuntemusta sekä innostaa kaikkia sienistä kiinnostuneita ilmoittamaan havaintonsa.

Lapin tutkimusaseman väki on tottunut ottamaan ohjat omiin käsiin. Kun tuli aika kirjoittaa 60-vuotinen historia talteen, Kevon tytöt ja pojat panivat keräyksen pystyyn. Ja nyt tuo tarina on käsin kosketeltavassa muodossa.

​Kirjan kirjoittaja, folkloristi Lassi Saressalo on itsekin tehnyt tutkimusta Kevolla, mutta vielä tutumpi aiempi asema, nykyinen tutkimuslaitos, on Esteri Ohenojalle. Hän kartoitti ensimmäisen kerran kasveja ja sieniä Kevolla 1961.

Biopeda-hankkeen keskeinen tavoite on eri yliopistojen ja tutkimusasemien välisen yhteistyön kehittäminen maasto-opetuksessa.

​Turun yliopistolla on kenttäasemat sijaitsevat Utsjoella (Lapin tutkimuslaitos Kevon kenttäasema ) ja Selin saarella (Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäasema).