Kevon kuusi vuosikymmentä kiteytyi kirjaksi
Lapin tutkimusaseman väki on tottunut ottamaan ohjat omiin käsiin. Kun tuli aika kirjoittaa 60-vuotinen historia talteen, Kevon tytöt ja pojat panivat keräyksen pystyyn. Ja nyt tuo tarina on käsin kosketeltavassa muodossa.
Kirjan kirjoittaja, folkloristi Lassi Saressalo on itsekin tehnyt tutkimusta Kevolla, mutta vielä tutumpi aiempi asema, nykyinen tutkimuslaitos, on Esteri Ohenojalle. Hän kartoitti ensimmäisen kerran kasveja ja sieniä Kevolla 1961.
Kertomus Kevosta -teos kokoaan yhteen Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon 60-vuotisen taipaleen. Sen, miten tutkimuslaitoksen perustajan Paavo Kallion haave arktisesta tutkimusasemasta toteutui, ja miten siitä vuosikymmenten myötä kasvoi merkittävä kansainvälinen tutkimuslaitos. Sen, millaista on ollut entisten ja nykyisten työntekijöiden arki tutkimuslaitoksella. Ja mikä on se Kevon henki, jonka arktisen tutkimuksen tekijät tuntevat, oli kotimaa sitten Kanada, Venäjä tai vaikka Islanti.
Ytimessä kansainvälinen arktinen tutkimus
– Kenttämatkat olivat tuolloin rankkoja, siellä todella oppi venymistä. Meitä oli pieni joukko ankarissa olosuhteissa. Teimme PK:n ja Ymen, Yrjö Mäkisen, johdolla kasvikartoituksia ja pian keräsimme myös sieniä. Työ oli niin innostavaa, että Kevo meni veriin. Jatkan tutkimustyötä yhä, Esteri Ohenoja kertoi.
Pitkittäisaikasarjat avain ilmastonmuutoksen tutkimuksessa
Kevon kenttäasemalla tutkitaan subarktisen alueen luontoa sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Otso Suominen (kuvassa puhumassa) toteaa, että suurin osa tutkimuksesta kiertyy yhtä tai toista kautta ilmastonmuutokseen. Sen tutkimukseen ja ymmärtämiseen kevolaisilla on paljon annettavaa, kiitos kauaskatseisten tutkijoiden.
Kevon valttina ovat pitkäaikaissarjat, joiden avulla voidaan paljastaa pitkän aikavälin muutoksia. Ilmatieteenlaitos aloitti omat sarjansa jo 1962, Inarin Lapin kasvien kartoitus jo 1954. Yöperhosten valorysätutkimus 1972, biologisten ilmiöiden rytmiikkaa ja vuodenaikaisvaihtelua tutkiva kasvien fenologia 1977. 1977 käynnistyi myös aerobiologian siitepölyseuranta, seuraavan vuosikymmenen alustaa pönttölintu- ja jyrsijätieheysseuranta. Tunturimittaritutkimuksilla on niilläkin pitkä historia.
– Vanhoista aineistoista haetaan edelleen uutta tietoa. Prahassa professori, arvostetulla IASC-mitalilla palkittu Terry Callaghan kertoi käyneensä Kevolla 1960-luvulla ja mietti, että nyt olisi aika käydä läpi samat alueet ja selvittää muutosta, Suominen kertoi.