Juuri julkaistussa Nature-lehden artikkelissa Turun yliopiston tutkijoita sisältävän kansainvälisen tutkijaryhmän havainnot paljastavat fuusiosupernovan alkuperän. Heliumin vahvat spektriviivat sekä tällaisen supernovan havaitseminen ensimmäistä kertaa radioaalloilla osoittavat, että räjähtäneellä valkoisella kääpiötähdellä oli runsaasti heliumia sisältävä kumppanitähti.
Tuore tutkimus antaa uutta tietoa mustan aukon vaikutuksesta tuhoutuvan tähden kirkkaasta säteilystä. Säteily ei välttämättä saa alkuaan mustan aukon läheisyydessä, vaan se voi muodostua iskuaalloissa, joita syntyy, kun mustaa aukkoa kiertävän tuhoutuneen tähden kaasu törmää itseensä.
Kun neutronitähdet törmäävät, ne tuottavat voimakkaan räjähdyksen. Ensimmäinen tähtitieteilijöiden hyvin havaitsema törmäys on osoittanut, että vastoin odotuksia räjähdys oli täydellisen pallon muotoinen. Pallomaisen muodon syntyminen on tutkijoille vielä mysteeri, mutta löytö voi avata uusia ovia perusfysiikassa ja maailmankaikkeuden iän määrittämisessä. Turun yliopiston tutkijat olivat mukana Kööpenhaminan yliopiston astrofyysikkojen johtamassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena löytö tehtiin. Tutkimus on juuri julkaistu Nature-lehdessä.
Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin supernovana räjähtänyt tähti, joka laajentaa ymmärrystämme suurimassaisten tähtien kehityksen myöhäisistä vaiheista.
Blasaarit ovat kaukaisia galakseja, jotka kuuluvat tähtitaivaamme kirkkaimpiin kohteisiin. Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että blasaarien hiukkassuihkujen hiukkaset kiihtyvät paineaallon vaikutuksesta.
Tutkijat havainnoivat mustan aukon ympärillä havaittavaa röntgenhehkua ja selvittivät sen geometriaa. Tutkijoiden mukaan hehkun muoto ja suunta tukevat teoriaa, että röntgensäteet tulevat mustaan aukkoon virtaavasta levymäisestä materiaalista, joka on kohtisuorassa aiemmin kuvattuihin relativistisiin aineen ulosvirtauksiin, joita kutsutaan suihkuiksi. Havainnot auttavat ymmärtämään mustien aukkojen toimintaa ja miten ne kuluttavat niihin virtaavaa ainetta.
Turun yliopiston tutkijat määrittivät galaksissamme 21 000 valovuoden päässä sijaitsevan neutronitähden perusgeometrian. Löytö vahvistaa aiemmat oletukset siitä, että tähti muuttaa pyörimisakselinsa suuntaa kuin hyrrä.
Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitos on partneri kansainvälisessä Gravitational-wave Optical Transient Observer (GOTO) -projektissa, joka on tärkeässä roolissa gravitaatioaaltojen uusimmassa tutkimuksessa. GOTO-observatorio koostuu vastakkaisilla puolilla maapalloa sijaitsevista kahdesta samanlaisesta teleskooppijärjestelmästä, jotka jäljittävät voimakkaista kosmisista tapahtumista syntyvien gravitaatioaaltojen lähteitä.
Aalto-yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen ESO-keskuksen tutkijat osallistuivat käänteentekevän kuvan ottamiseen.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat kaksoistähtijärjestelmässä olevan mustan aukon pyörimisakselin olevan yli 40 astetta kallellaan tähtijärjestelmän kiertoradan akseliin nähden. Havainto haastaa nykyiset teoreettiset mallit mustien aukkojen luhistumisprosesseista.