Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa kysytään, miten tekomme ja tekemättä jättämisemme tänään vaikuttavat maailmaan ja ihmiskuntaan huomenna. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 22.–24.8. ja sen teema on ”Burden/Skuld”.
Suomen tiedeseura myönsi professori Theodor Homénin palkinnon vuosijuhlassaan 27.4.2018.
Kaamos, Tommie Mansfield, Liikkuvat Lapset, 500 kg lihaa, Bogart Co., Mika Vainio, Darude, Suurlähettiläät, Pääkköset, Xysma, Bomfunk Mc’s, Nite Time Jumpers, Reverend Bizarre. Muun muassa. Turkulaiset muusikot ovat olleet 1970-luvulta lähtien populaarimusiikin ensimmäisten aaltojen harjalla Suomessa. Dosentti Pertti Grönholmin ja FT Kimi Kärjen toimittamassa uutuusteoksessa Toisen soinnun etsijät sukelletaan turkulaisen populaarimusiikin ilmiöiden pyörteisiin 1970-luvulta nykypäivään.
Aboagora on vuosittain järjestettävä symposium, joka edistää tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua, luo uudenlaisia keskusteluyhteyksiä tieteen- ja taiteentekijöiden välille ja tuo tämän keskustelun tulokset kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Vuoden 2017 Aboagora järjestetään Sibelius-museossa Turussa 23.–25. elokuuta.
Turun yliopisto on tehnyt sopimuksen Elomatic Oy:n kanssa yrityksen historian kirjoittamisesta ja toimittamisesta. Elomatic Oy täyttää 50 vuotta vuonna 2020. Tavoitteena on kirjoittaa ihmisten tarinat osaksi yritystoiminnan vaiheita.
Ennen tietokoneiden aikaa suunnittelijat rakensivat suunniteltavasta kohteesta muovimallin mittakaavassa. Elomaticin suunnittelijat töissä vuonna 1980.
Palkittu suomalaislähtöinen tutkimus osoittaa, kuinka monikansallinen amerikkalainen yritys auttoi varhain rakentamaan yhtenäistä Eurooppaa.
IBM loi sodanjälkeiseen Eurooppaan laajan verkoston sähköisten kirjoituskoneiden valmistamiseen.
Hannu Salmen johtama tutkimushanke sai Suomen Akatemialta 175 000 euron rahoituksen. Tutkimuksessa tarkastellaan globaalin tiedonkulun verkostoja vuosien 1840–1914 sanomalehtiarkistojen valossa.
Hannu Salmen johtamassa projektissa tutkitaan tiedonvälitystä yli kansallisten ja kielellisten rajojen 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
Kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen työryhmineen on saanut 140 000 euron Argumenta-apurahan tutkimushankkeelle Vihan pitkät jäljet.
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin 31.10. Yksi kuudesta palkintoehdokkaasta on Maamme - Itsenäisen suomen kulttuurihistoriaa.
Kuvassa vasemmalta Maamme-teoksen toimittajat Hannu Salmi, Marja Tuominen ja Marjo Kaartinen.
Satumaa vai Ryysyranta? Rintamamiestalo vai lähiö? Toivo vai katkeruus? Tango vai rock? Pizza vai leipäjono? Pesäpallo vai ilmaveivi? Maamme-teos näyttää sanoin ja kuvin, millaista elämä itsenäisessä Suomessa on ollut.