Asiasana: maantieteen ja geologian laitos

Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän kasvitieteelliset keruut keskittyvät erityisesti saniaisiin ja medinillakasveihin. Tutkijoiden viikkojen viidakossa vietetyn ajan jälkeen näytteet päätyvät Turun yliopiston kasvimuseoon ja tietokantoihin. Amazoniassa on lukemattomia tieteelle tuntemattomia lajeja, joten tietokantojen kehittäminen on tärkeää.

​​Amazon-tutkimusryhmän kokoelmiin kuuluva näyte

Maanantaina 13.8. Turun yliopistossa vieraili yliopistoväkeä Etelä-Afrikasta, Zimbabwesta sekä Tansaniasta. Vieraat kuuluvat Southern African-Nordic Centre (SANORD) -verkostoon, jota Turun yliopisto on ollut perustamassa vuonna 2006. Jyväskylässä 15.–16.8. pidettävä kansainvälinen SANORD-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa.

Uuden tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus on suurin syy Saaristomeren happivajeeseen, joka on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomalaisten ja saksalaisten merentutkijoiden tutkimus osoittaa, että Saaristomeren nykyinen happivaje on suurempaa kuin kertaakaan aiemmin viimeisten 1500 vuoden aikana.

Suomessa kehitetään uutta pistepilviteknologiaa, joka tekee tulvien seurannasta nykyistä tehokkaampaa. Mobiililaserkeilaus ja drone-ilmakuvaukset tuottavat entistä tarkempia arvioita tulvien leviämisestä riskialueilla. Salon Uskelanjoella tutkitaan nyt teknologioiden hyötyjä käytännössä.

​Jäämassoja Salon Uskelanjoen alajuoksulla.

Kansallisessa geotieteiden kollokviossa kuultiin kymmeniä esityksiä geotieteen alalta. Myös maisterivaiheen opiskelijat pääsivät kokeilemaan tieteellisten esitelmien pitämistä ensimmäistä kertaa järjestetyssä graduposterisessiossa.

​Tapahtuman osallistujat pääsivät tutustumaan lukuisiin postereihin. Postereita tarkastelevat Krister Dalhem (vas.), Karoliina Kehusmaa, Janina Rannikko ja Sami Jokinen.

Biosfäärin eli maaperään ja kasveihin sitoutuneen hiilen lisäys saataisi olla lisäpalvelu, jota Suomen metsät ja muu maankäyttö voisi tarjota maailmalle ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Viimeisen 30 vuoden aikana Maata havainnoiviin satelliitteihin on panostettu merkittävästi maailmanlaajuisesti, mutta havaintotietoa ei ole vielä osattu kaupallistaa laajamittaisesti. Euroopan aluekehitysrahasto on rahoittanut havaintotietojen kaupallista hyödyntämistä kiihdyttävää kansainvälistä konsortiohanketta BalticSatApps, jota johdetaan Turun yliopiston Brahea-keskuksesta käsin.