Yksinäisyys on vakava yhteiskunnallinen ilmiö, joka voi ilmetä myös työpaikalla ja vaikuttaa yhteistyön laatuun (Väitös: KTM Outi Köhler, 19.11.2021, markkinointi)
Markkinaorientaation kehittäminen on yrityksen menestystekijä ja toimiva yhteistyö sen edellytys. Miksi siinä onnistutaan joskus paremmin, joskus huonommin? KTM Outi Köhlerin väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että keskittyminen pelkästään työhön ja ammatillisiin tekijöihin liittyviin aiheisiin ei riitä ratkaisemaan toiminnan suuntaamiseen ja sen kehittämiseen mahdollisesti liittyviä haasteita.
Rinnalla tarvitaan tarkastelua myös sosiaalisesta näkökulmasta, sillä organisaation tarve ja keinot reagoida toimintaympäristömuutoksiin voivat heijastua yrityksen sisäisiin suhteisiin.
- Esimerkiksi koronapandemiasta seurannut etätyöskentely ja sen vaikutukset tietopolkuihin, sosiaaliseen siiloutumiseen ja jopa yksinäistymiseen on nostanut tämän tutkimuksen teeman ajankohtaiseksi juuri nyt, Köhler toteaa.
Myönteiset suhteet ja energinen toiminta huomataan organisaatiossa, ja niitä pidetään toivottavina ja vallitsevina piirteinä. Silti pimentoon voi työyhteisössä jäädä paljon: joko jotain ei haluta näyttää, tai jotain ei haluta nähdä. Väitöstutkimuksessa tunnistettiin tunne- ja vireysulottuvuuksien avulla neljä sosiaalisen siiloutumisen variaatiota perustuen tiimiläisten omiin yhteistyökumppanisuhteita koskeviin kokemuksiin ja havaintoihin.
Yksilön sosiaalinen vetäytyminen, jopa yksinäistyminen organisaation sisällä ei välttämättä ole muille näkyvää, mutta voi silti olla yksilölle kipeä ja tosi kokemus heijastuen toimintakykyyn, yhteistyöhön ja yhteistyöhön hakeutumiseen. Sivullisuus tai kielteiset tuntemukset voivat olla hitaastikin muodostuneita tai seurausta tuoreista muutoksista työyhteisössä tai prosesseissa.
- Yksinäisyyden kokemukset nousivat aineistosta esiin löydöksenä, aivan odottamatta. Niitä voi olla vaikea sanottaa, siksi aiheen löydös on tärkeä ja uuden tiedon ja ymmärryksen lisääminen ilmiöstä työyhteisöissä voi auttaa sen käsittelyssä, kertoo Köhler.
Tieto liittää johonkin yhteiseen
Organisaatio- ja prosessiuudistukset voivat vaikuttaa myös tietopolkujen rakentumiseen ja toimivuuteen.
- Osalla toimijoista on voinut muutoksessa kadota suhteita, uusia suhteita ei ole vielä syntynyt tilalle, tai ne eivät luonteeltaan tai sisällöltään enää vastaa odotuksia. Tällä on vaikutusta tiedon jakamiseen ja leviämiseen yrityksen sisällä. Toisaalta tietopolkujen kehittyminen voi saada ”boostin” uuden prosessin myötä, kun tuoreet suhteet innostavat ja suuntaavat kohti uutta, kuvaa Köhler.
Palaverikeskeisessä toimintatavassa organisaatiossa voi korostua pelkästään tiedon sisältöön keskittyvä toiminta: tiedon kerryttäminen, jalostaminen ja hyödyntäminen. Tällöin tietopolut voivat typistyä palavereista muotoutuneiden tietopesien välisiksi, jolloin tietopolkujen toimivuus ja tiedon laajempi leviäminen neuvontaverkostossa vaikeutuu tai ei toteudu. Tämä voi korostaa ammatillista jakautumista.
Sosiaalisen näkökulman huomioonottaminen on keskeinen tekijä onnistuneessa markkinaorientoitumisen kehittämisessä
Kaikessa yrityksen toimintaan ja sen suuntaamiseen vaikuttavassa muutoksessa on tärkeää ottaa huomioon päätösten ja toimien vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin ja niiden dynamiikkaan.
- Tutkimuksen tärkeä havainto on, että organisaation sisäinen vahvuus ei tule vahvoista yksilöistä, vaan syntyy vertaissuhteiden merkityksen tiedostamisesta ja toimivuudesta tiimeissä ja tiimien välillä sekä tämän oivaltamisesta yrityksen johdossa. Tällöin monesti tiimeihin rajautunut erityisosaaminen ja tieto ovat mahdollisimman laajasti toimijoiden käytettävissä, kehitettävissä ja hyödynnettävissä. Ehkä jopa yksilöitä tärkeämpää yrityksen elinvoimaisuudelle onkin yksilöiden välisten dyadisten suhteiden toimivuus yrityksen sisällä, kiteyttää Köhler.
***
KTM Outi Köhler esittää väitöskirjansa ”Sisäisesti vahva. Sisäisten suhteiden dynamiikka markkinaorientoituvassa yrityksessä - markkinoinnin, myynnin ja viestinnän vuorovaikutus” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.11.2021 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali, Rehtorinpellonkatu 3, Turku). Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä.
Vastaväittäjinä toimivat professori Arto Rajala (Vaasan yliopisto) sekä työelämäprofessori Pekka Mattila (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Rami Olkkonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on markkinointi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: outi@kohler.fi, puh. 0400 206 118
