Veden lämpeneminen ja suolapitoisuuden pieneneminen ovat haaste Itämeren rantavyöhykkeen rakkoleville (Väitös: MSc Luca Rugiu, 1.6.2018, ekologia)
MSc Luca Rugiu selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ilmastonmuutoksen seurausten, veden lämpenemisen ja suolapitoisuuden pienenemisen, vaikutuksia kolmeen Itämeren kivikkorantojen avainlajiin. Tutkimuksessa selvisi, että rakkolevä ja sillä elävä kasvinsyöjä-äyriäinen, leväsiira, ovat herkkiä ennustetuille muutoksille ja saattavat muutosten myötä kadota Selkämereltä ja Merenkurkusta. Toinen rakkolevälaji, pikkuhauru, kestää ympäristönmuutoksia paremmin. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että populaatioiden geneettinen muuntelu saattaa jossain määrin auttaa lajeja sopeutumaan muuttuviin elinolosuhteisiin.
Turun yliopiston tiedote 28.5.2018
Ilmastonmuutoksen seurauksena maapallo lämpenee, meret happamoituvat ja veden kierrossa tapahtuu muutoksia.
– Tutkin, kuinka veden lämpeneminen ja suolapitoisuuden laskeminen vaikuttavat kolmen rantavyöhykkeen lajin eliöyhteisöön, rakkolevään, pikkuhauruun ja leväsiiraan. Kasvatin lajeja ennustettuja olosuhteita vastaavissa akvaarioympäristöissä, Rugiu kertoo.
Suojaa ja ravintoa tarjoava rakkolevä on kivikkorantojen eliöyhteisöjen perusta lähes koko Itämeren alueella. Rakkolevän sukulaislajilla, pääasiassa Selkämeren ja Merenkurkun alueella esiintyvällä pikkuhaurulla on samanlainen tehtävä. Lähes koko Itämerelle levittäytynyt rantavyöhykkeen kasvinsyöjä leväsiira on kalojen keskeinen ravintokohde.
Lajien sopeutumiskyvyssä selviä alueellisia eroja
Rugiu selvitti tutkimuksessaan lajien kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa ja lajien vasteen vaihtelua Itämeren eri alueilla.
– Pohjoisimpien alueiden, Selkämeren ja Saaristomeren rakkolevä ja leväsiira sietivät huonosti ennustettua suolapitoisuuden alenemista ja lämpötilan nousua. Levinneisyydeltään pohjoinen pikkuhauru sen pärjäsi varsin hyvin, Rugiu kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että keskisen Itämeren rakkolevä ja leväsiira kärsivät ennustetuista muutoksista, mutta vähemmän kuin pohjoisimpien alueiden populaatiot. Itämeren suualueelta Kattegatista kerätyt rakkolevä ja leväsiira sietivät ympäristönmuutoksia kaikkein parhaiten.
– Tulokset viittaavat siihen, että rakkolevän ja leväsiiran levinneisyysalueen pohjoisraja siirtyy etelään päin. Keskisen ja eteläisen Itämeren populaatiot saattavat kuitenkin sopeutua ennustettuihin ympäristönmuutoksiin, Rugiu summaa.
Geneettinen muuntelu auttaa sopeutumisessa muuttuvaan ympäristöön
Rugiu selvitti myös, sietävätkö jotkut paikallispopulaatiot tai jotkut niiden yksilöt muuttuvia olosuhteita muita paremmin.
– Sietokyvyltään vahvat yksilöt paitsi selviävät muuttuvissa olosuhteissa myös siirtävät sietokykyä tuottavia geenejä jälkeläisilleen eli pystyvät sopeutumaan ympäristönmuutokseen perinnöllisesti. Populaatioiden geneettinen muuntelu saattaa siis auttaa lajeja sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön, ainakin jossain määrin, Rugiu toteaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtäminen meriekosysteemeissä on tärkeää, jotta suojelusuunnitelmat ja luonnonhoitoa koskevat päätökset voidaan perustaa tutkimustietoon.
– Eliöyhteisöjen muuttuminen vaikuttaa ekosysteemin toimintaan sekä sen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin, joita ovat esimerkiksi kalastus, matkailu ja vapaa-ajanvietto. Lajienvälisten vuorovaikutusten muutosten aiheuttamat epäsuorat yhteisövaikutukset ovatkin yksi tärkeä jatkotutkimuksen aihe, Rugiu toteaa.
***
MSc Luca Rugiu esittää väitöskirjansa Tolerance of Baltic Sea Rocky Littoral Communities to Climate Change julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.6.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Agora, luentosali XXI, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ester Serrão (Centro de Ciências do Mar da Universidade do Algarve, Portugali) ja kustoksena professori Veijo Jormalainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Luca Rugiu on syntynyt vuonna 1986 ja suoritti korkeakoulututkintonsa University of Bolognassa vuonna 2013 (MSc). Väitöksen alana on ekologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 046 629 5439, luca.rugiu@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/rugiu_luca.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.utupub.fi/handle/10024/145013