Vanhat sananlaskut saavat nykykäytössä uusia tulkintoja (Väitös: KT, FM Liisa Granbom-Herranen, 16.8.2018, folkloristiikka)
Ennen niitettiin mitä kylvettiin, nyt saa sitä mitä tilaa. Liisa Granbom-Herranen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan suomalaisten sananlaskujen nykykäyttöä. Tutkimuksessa selvisi, että sananlaskuilla on edelleen paikkansa arkikielisessä keskustelussa; sananlaskut pysyvät, mutta niiden tulkinnat muuttuvat.
Turun yliopiston tiedote 10.8.2018
Liisa Granbom-Herrasen folkloristiikan alaan kuuluva väitöstutkimus tarjoaa perustietoa arkikielessä käytetyistä suomalaisista nykypäivän sananlaskuista. Granbom-Herranen tutki sananlaskujen käyttöä alueellisen sanomalehden tekstiviestipalstalla. Tutkimusaineisto muodostui noin 70 000 Salon Seudun Sanomiin julkaistavaksi tarkoitettuina mielipidekirjoituksina viiden vuoden aikana lähetetystä tekstiviestistä, jotka sisälsivät yli 7000 sananlaskua tai viittausta sananlaskuun.
– Sananlaskun käyttö tai viittaus sanalaskuun mielipiteenilmauksissa sisältää oletuksen, että lukijat tunnistavat sen. Salon Seudun Sanomiin lähetettyjen tekstiviestien sisältämät sananlaskut kertovatkin sananlaskujen aktiivisesta roolista mielipiteen idean vahvistajina. Sananlaskuilla on edelleen varteenotettava osansa vakuuttavassa kielenkäytössä, Granbom-Herranen toteaa.
Sananlaskua ei voi käyttää väärin
Granbom-Herranen tarkasteli sananlaskuja niiden käyttöyhteyden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että sananlaskun käyttö on harkittua ja käyttö palvelee yleensä yhtä tai useampaa tarkoitusperää.
– Sananlaskujen, kuten muunkin suullisen perinteen käytön ja tulkinnan perusta on arkielämässä, on aina ollut. Sananlaskun käyttöyhteys liittyy tavalla tai toisella käyttäjän omaan elämään. Näin ollen arkisessa käytössään sananlaskua ei voi käyttää väärin. Sitä voidaan kyllä käyttää omituisesti yllättävässä yhteydessä, mutta ei väärin, Granbom-Herranen sanoo.
Tekstiviestien sananlaskujen käyttöyhteyden tarkastelussa selvisi, että perinteiset sananlaskut esiintyvät yhdessä modernien sananlaskujen kanssa.
– Vanhat tunnetut sananlaskut tunnistuvat luotettavammin kuin modernit sananlaskut tai mahdollisesti sananlaskuiksi kehittyvät ilmaisut, Granbom-Herranen toteaa.
Nykykäytössä sananlaskut lyhenevät ja yhdistyvät
Granbom-Herranen havaitsi, että nykykäyttäjä saattaa lyhentää sananlaskuja tai yhdistää niitä toisiin sanalaskuihin. Aina sananlaskuja ei edes aina haluta käyttää kokonaisina, vaan käyttäjälle saattaa riittää pelkkä viittaus niihin: ”Mikäs se olikaan se ahneen loppu”.
– Nykyaikana sananlaskuja käytetään varsin mielenkiintoisissakin yhteyksissä, mikäli ajattelemme niiden oletettua perusmerkitystä. Sananlaskut ovat lyhentyneet, niistä voidaan jättää loppu pois kuten usein käy esimerkiksi ”Oma maa mansikka” tai ”Moni kakku päältä kaunis” sananlaskuille, Granbom-Herranen kertoo.
Aineistossa sananlasku ”Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä” oli lyhentynyt muotoon "Moni kakku päältä kaunis. Autot ruostuvat muovikuorien alla. Mistä nykyisten muoviautojen korin kunnon voi tietää? Nimim. Sepi.” Sananlaskua ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka” puolestaan käytettiin esimerkiksi nimimerkkinä: ”Miksi suomalaiset menevät sammuttamaan tulipaloja Venäjälle, vieläpä ilmaiseksi vaikka kotimaassa palaa täysillä. Nimim. Oma maa mansikka.”
Väitöstutkimuksen mukaan nykypäivän sananlasku voi olla yhdistelmä useammasta eri aikakauden sananlaskusta tai vaikkapa sananlaskusta ja fraasista. Traditionaaliset sananlaskut samoin kuin Raamatusta peräisin olevat sananlaskut muuttavat muotoaan.
– On mielenkiintoista, että Raamatun sananlaskut ovat edelleen käytössä arkipuheessa. Kenties ne ovat asettuneet arkikieleen niin itsestäänselvyyksinä, että harva edes tiedostaa käyttävänsä Raamatusta peräisin olevia ilmauksia, Granbom-Herranen pohtii.
Uuden testamentin Paavalin kirje galatalaisille sisältää sananlaskun ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” (Gal. 6:7). Granbom-Herrasen aineistossa sanalaskua käytettiin esimerkiksi näin: "Ei mitään kuria, eikä vastuuta mistään, korjaammeko nyt sitä satoa, jonka kylväjä oli vapaakasvatus. Nimim. Kelmi.” "Se oli kivaa kun saatiin uusi lukio, joka opella oma kannettava ja paljon muita hienouksia. Taidetta 90000 eurolla. Nyt säästetään. Nimim. Sitä saa mitä tilaa." "Missään ’maakunnassa’ en ole saanut niin hyvää ja ystävällistä terveydenhoitoa kun Salossa ja Halikossa! Sitä niittää, mitä kylvää. Hyvä Salolaiset! Nimim. Kiitos!!”
Sananlaskun asettuessa uuteen kulttuuriseen käyttöyhteyteen usein sen muoto ja tarkoite muuttuvat. Granbom-Herrasen tutkimus osoitti, että sananlaskut ovat varsin muuttumattomia ilmauksia ja traditionaalisiin sananlaskuihin sisältyy edelleen agraaritalouden termejä, mutta sananlaskuja käytetään uusissa ympäristöissä ja niiden tulkinnat muuttuvat.
– Sananlaskut saavat uusia tulkintoja – ja mielestäni niiden tuleekin saada. Onhan koko elinympäristömme muuttunut, Granbom-Herranen toteaa.
***
KT, FM Liisa Granbom-Herranen esittää väitöskirjansa Proverbs in SMS Messages: Archaic and Modern Communication julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 16.8. klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkala, Janus-sali, Kaivokatu 12 a, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Wolfgang Mieder (University of Vermont, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Pekka Hakamies (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
KT, FM Liisa Granbom-Herranen on syntynyt vuonna 1955 ja kirjoitti ylioppilaaksi 1974 Etelä-Kaarelan yhteiskoulussa Helsingissä. Granbom-Herranen suoritti korkeakoulututkintonsa (KT) Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008 sekä (FM) vuosina 1985 ja 2007 Helsingin yliopistossa. Väitöksen alana on folkloristiikka.
Väittelijän yhteystiedot: p. 044 335 9214, lakgra@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/granbom-herranen-liisa.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/145748