Väittelijä tutki institutionalisoitunutta lahjontaa kehitysmaissa (Väitös: MSc Irfan Ameer, 29.11.2019, markkinointi)
Irfan Ameerin väitöstutkimuksen tavoitteena on ymmärtää institutionalisoitunutta lahjontaa kehitysmaissa sekä monikansallisten yritysten roolia lahjonnan hallinnassa. Väitöstutkimus tarjoaa ymmärrystä myynnin epäeettisistä lahjuskäytännöistä sekä potentiaalisia keinoja vaikuttaa rikkomuksiin.
– Lahjonta myyntitoiminnassa on vakiintunut käytäntö kehitysmaissa, ja lahjonta aiheuttaa vakavia haasteita monikansallisten yritysten toimintaan, Irfan Ameer taustoittaa väitöstutkimuksensa aihetta.
Irfan Ameer haastatteli lääkealan yrityksiä Pakistanissa, joissa lahjonta B2B-myynnissä on laajalle levinnyttä. Väitöstutkimuksen tulokset tarjoavat päätelmiä liittyen monikansallisiin yrityksiin, kolmannen sektorin toimijoihin, asiakasyrityksiin ja yhteiskuntaan.
– Tulokset paljastavat, että epäeettiset lahjat eli lahjonta ei kannata pitkällä aikavälillä. Jopa suuret monikansalliset yritykset voivat menettää hallintansa lahjonnan kustannuksista. Jos organisaatio aloittaa lahjontakilpailun, sitä on vaikea lopettaa. Tällaisessa tilanteessa jopa korkealaatuiset tuotteet ja palvelut menettävät merkityksensä, sillä kilpailu perustuu henkilökohtaisiin lahjoihin. Siksi johdon on syytä harkita tarkkaan, lähteekö se tarjoamaan edes pieniä taloudellisia etuja asiakkaan edustajille myynnin ja asiakassuhteiden edistämiseksi, Irfan Ameer toteaa.
Väittelijä ehdottaa organisaatioille toimenpiteitä
Väittelijän mukaan johdon pitää tarkkaan valvoa eri toimijoiden epäeettisiä käytäntöjä, ei ainoastaan omassa organisaatiossa, vaan myös organisaation toimintaympäristössä, esimerkiksi asiakkaiden ja kilpailijoiden keskuudessa.
– Lisäksi johdon pitäisi olla tietoinen yksilötason ja jopa yhteiskuntatason tapahtumista, jotka voivat nopeuttaa tai hidastaa lahjontakäytäntöjen kehittymistä ja joilla voi olla vaikutusta organisaation toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että johdon pitäisi tutkia myyntitoiminnan ympäristöä laajemmin ja ymmärtää myyntiin liittyvän lahjonnan muodostumista ja vahvistumista monitahoisena sosiaalisena ilmiönä.
Ilmiön laajempi tarkkailu on erityisen tärkeää, sillä se antaa organisaatiolle edellytykset minimoida lahjonnan kielteisiä vaikutuksia ja kehittää tehokkaista toimenpiteitä epäeettisten käytäntöjen hallintaan, Irfan Ameer toteaa.
– Johto voi esimerkiksi jatkuvasti arvioida ja kehittää valvontaa, koulutusta, eettistä ohjeistusta, palkitsemisjärjestelmää ja kurinpidollisia seuraamuksia markkinaympäristönsä huomioiden.
Lyhyellä aikavälillä yritykset voivat hallita lahjontaa sitoutumalla toimiin, jotka hillitsevät lahjusten kysyntää ja niiden aktiivista tarjontaa markkinoilla.
– Organisaatioiden pitää esimerkiksi ottaa mukaan eettisesti toimivia osapuolia myynti- ja markkinointioperaatioihin, joissa kohdataan lahjuksia vaativia osapuolia.
Selviytyäkseen korruptoituneessa ympäristössä myös pidemmällä aikavälillä johto tarvitsee kestävämpiä ratkaisuja. Tämä on väittelijän mukaan mahdollista kehittämällä uusia eettisiä normeja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
– Organisaatioiden on hyvä tunnistaa, että he eivät ole tarpeeksi voimakkaita lahjontakäytäntöjen hallintaan yksin. Muuttaakseen vallalla olevia kollektiivisia käytäntöjä niiden pitää tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin, lobbareiden, organisaatioiden ja asiantuntijayhdistysten, jotka jakavat samat eettiset intressit.
Irfan Ameer nostaa esiin myös sääntelijöiden roolin.
– Erityisesti lääkealalla vaikuttavien kehitysmaiden päättäjien pitää ymmärtää, että lakien ja sääntöjen toimivuus vaatii myös niiden tehokasta täytäntöönpanoa. Sääntelijöiden tulee myös valvoa avaintoimijoita ja heidän tekemisiään. Tästä syntyvä tieto auttaa muuttamaan sääntelyä ja sen toimeenpanoa asianmukaisella tavalla.
– Yhdenkään terveysalan toimijan ei pitäisi unohtaa omaa vastuutaan kansalaisten terveyden ja elämänlaadun parantamisessa. Kyse on yhteisvastuusta. Kaiken toiminnan tulee hyödyttää lääkehoidon loppukäyttäjiä eli potilaita.
***
MSc Irfan Ameer esittää väitöskirjansa ”Evolution and control of unethical practices in sales: a study of institutionalized bribery in developing country markets” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.11.2019 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Pervez Ghauri (University of Birmingham, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Aino Halinen-Kaila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on markkinointi.
