FM Ville Eskonen kehitti väitöstyössään uusia lääkeaineseulonnan menetelmiä, jotka perustuvat proteiinien osien käyttöön sekä herkkään luminesenssiluentaan. Suurimpia etuja verrattuna nykyisiin menetelmiin ovat niiden yksinkertaisuus sekä vähäinen materiaalien kulutus yhtä mittausta kohti.
Proteiinien jälkitranslationaaliset modifikaatiot (PTM:t) ovat yleensä entsyymien proteiineihin katalysoimia reaktioita, joissa kemiallisia ryhmiä lisätään tai poistetaan proteiinin rakenteesta. PTM:t ovat erittäin tärkeässä osassa monissa solun normaaleissa toiminnoissa, koska ne toimivat sääntelymekanismeina eri tapahtumille, kuten soluviestinnälle, DNA:n korjaukselle sekä solunjakautumiselle.
Tästä syystä monet taudinaiheuttajat, kuten erilaiset syövät, käyttävät PTM:iä hyväkseen, ja siksi uusien lääkkeiden kehitys on tärkeää. Menetelmät, joilla lääkkeitä etsitään suurista molekyylikirjastoista, ovat isossa osassa, koska koko prosessin on oltava mahdollisimman nopea sekä kustannustehokas.
Eskosen mukaan nykyiset menetelmät ovat monilta osin aikaa vieviä tai kuluttavat arvokkaita biomolekyylejä kohtuuttoman paljon.
– Monet nykyisin käytössä olevat menetelmät ovat monivaiheisia, kuten ns. kultainen standardi -menetelmä ELISA (enzyme-linked immunosorbent assay). Monivaiheisuus ja usein käytetyt vasta-aineet tekevät menetelmistä kalliita toteuttaa suuressa mittakaavassa, kertoo Eskonen.
Väitöskirjatutkimuksessa kehitetyt menetelmät eivät tarvitse vasta-aineita toimiakseen. Lisäksi kokonaiset kohdeproteiinit on korvattu helppovalmisteisilla peptideillä.
– Tämä kaikki yhdistettynä erityisherkkään luminesenssiluentaan, jossa kaikki tarvittava informaatio voidaan mitata yhdestä astiasta ilman ylimääräisiä työvaiheita, herättää toivottavasti lääkeyritysten mielenkiinnon.
Kehitetyissä menetelmissä materiaalien kulutusta on onnistuttu pienentämään korvaamalla kohdeproteiini peptidillä, jonka aminohapposekvenssi on sama kuin luonnollisella entsyymin kohdeproteiinilla. Peptidit ovat selkeästi halvempia ja helpompia valmistaa kuin kokonaiset proteiinit.
– Peptidien lisäksi aikaerotteisen luminesenssin käyttö havaintovälineenä mahdollistaa pienten pitoisuuksien käytön määrityksissä, Eskonen päättää.
***
FM Ville Eskonen esittää väitöskirjansa ”Peptide-Based Drug Discovery Tools for Protein Post-Translational Modifications” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.2.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii tohtori Michael G. Weller (Federal Institute for Materials Research and Testing (BAM), Saksa) ja kustoksena dosentti Harri Härmä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: vijues@utu.fi, p 0443527824
