Väitöstutkimuksessa katkaistiin luuetäpesäkkeiden noidankehä – uudet lääkeaineet tehoavat luu- ja syöpäsoluihin (Väitös: FM Mari Suominen, 10.10.2018, Solubiologia ja anatomia)
Turun yliopistossa väittelevä FM Mari Suominen on tutkinut rinta- ja eturauhassyövän luuetäpesäkkeiden hoitomenetelmiä hiirimalleissa. Väitöstutkimuksessa havaittiin kahden tehokkaan uuden lääkeaineen, solumyrkky sagopilonin ja luuhun hakeutuvan alfasäteilijä radium-223:n vaikuttavan sekä luu- että syöpäsoluihin. Lisäksi radium-223 pidensi luuetäpesäkkeitä kantavien hiirten elinaikaa.
Turun yliopiston tiedote 4.10.2018
Levinnyttä rintasyöpää tai eturauhassyöpää sairastavista potilaista suurin osa kärsii luuetäpesäkkeistä. Rintasyövän luuetäpesäkkeet aiheuttavat useimmiten paikallista luun hajoamista, kun taas eturauhassyövässä on tavallisempaa, että syöpäsolut aiheuttavat ylimääräistä luun muodostusta.
– Koska luuta muodostuu väärään paikkaan ja se on heikkolaatuista, luuetäpesäkkeistä aiheutuu ongelmia. Sekä rinta- että eturauhassyöpää sairastavilla on usein vaikeasti hoidettavaa luukipua, murtumia ja hermopinnesyndroomia, Suominen kertoo.
Syöpäsolut itse eivät tee tai hajota luuta, vaan aktivoivat luuta hajottavia ja sitä muodostavia soluja. Luun hajoamisesta tai sitä muodostavien solujen aktivoitumisesta taas seuraa syöpäsolujen kasvua edistävien kasvutekijöiden vapautuminen ja etäpesäkkeitten kasvun kiihtyminen, eli noidankehän muodostuminen.
– Huomionarvoista on, että mikroympäristö luussa voi auttaa syöpäsoluja myös selviämään syöpähoidoista paremmin kuin muualla kehossa. Lisäksi monilla syöpähoidoilla on luun hajoamista kiihdyttävä sivuvaikutus, joka voi edesauttaa noidankehän muodostumista. Tämän vuoksi on tärkeää löytää lääkkeitä ja hoitomenetelmiä, jotka voisivat estää sekä syöpäsolujen kasvua että luusoluja toimimasta syöpäsolujen selviytymistä tukevasti, Suominen perustelee.
Sagopilonin ja radium-223:n teho perustuu kaksoisvaikutukseen
Tutkimuksessa testattiin erilaisia lääkkeitä rinta- ja eturauhassyövän hiirimalleissa niiden tehon ja vaikutusmekanismin selvittämiseksi.
Solumyrkky sagopilonin huomattiin estävän tehokkaasti syövän kasvun lisäksi luuta hajottavien solujen toimintaa ja siten suojaavan luuta. Myös alfasäteilijä radium-223 vähensi sekä syövän kasvua että syövän aiheuttamia luumuutoksia sekä rinta- että eturauhassyövässä.
– Tutkimuksessa selvitettiin radium-223:n vaikutusmekanismeja ja osoitettiin, että se estää luuta hajottavien solujen muodostumista, kun taas luuta muodostavat solut kerryttävät aktiivisesti radium-223:a muodostamaansa luuhun. Nämä tulokset auttavat ymmärtämään radium-223:n tehoa sekä luuta hajottavissa että sitä muodostavissa etäpesäkkeissä, Suominen sanoo.
Radium-223 tehoaa myös rintasyövän luuetäpesäkkeisiin
Tutkimuksessa tehtiin lisäksi yllättävä havainto, että radium-223 on tehokas myös rintasyövän luuta hajottavissa etäpesäkkeissä vähentäen sekä syöpäsolujen määrää että luun hajoamista.
– Nämä vaikutukset yhdessä pidensivät luuetäpesäkkeitä kantavien hiirten elinaikaa. Samassa kokeessa luun hajoamista estävä tsoledronihappo tai syöpäsolujen kasvua vähentävä doksorubisiini eivät pidentäneet hiirten elinaikaa, vaikka ne ovat kliinisessä käytössä.
Radium-223 on hyväksytty eturauhassyövän luuetäpesäkkeiden hoitoon ja on parhaillaan kliinisissä kokeissa rintasyövän luuetäpesäkkeissä.
***
FM Mari Suominen esittää väitöskirjansa Dual inhibition of the vicious cycle and tumor growth in breast and prostate cancer bone metastasis – evaluation of various therapeutic approaches in experimental mouse models julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 10.10.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Claire Edwards (University of Oxford, Iso-Britannia) ja kustoksena dosentti Sanna-Maria Käkönen (Turun yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.
FM Mari Suominen on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoitti ylioppilaaksi Uudenkaupungin lukiossa vuonna 1997. Suominen suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2002. Väitöksen alana on solubiologia ja anatomia. Suominen työskentelee tutkimusjohtajana Pharmatest Services Oy:ssä.
Väittelijän yhteystiedot: p 040 720 9603, mari.suominen@pharmatest.com
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/suominen_mari.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7409-2
