Tohtoriopintoihin ulkomaille ei ole olemassa vain yhtä reittiä ja syytä, vaan ulkomailla tohtoriopintoja suorittavien polut opintoihin ja opintojen aikana ovat moninaiset. Aihetta väitöstutkimuksessaan selvittänyt Marja Peura havaitsi, että ulkomailla tohtoriopintoja tekee heterogeeninen joukko suomalaisia, jotka navigoivat poluillaan yksilöllisin tavoittein ja resurssein.
Suomessa halutaan lisää tohtoreita ja samaan aikaan korostetaan kansainvälistymistä, mutta ulkomailla tohtoriopintoja tekevistä suomalaisista tiedetään hyvin vähän. Siksi on tärkeää selvittää, mitä ulkomailla suoritetut opinnot heille merkitsevät.
– Globaaleissa tietoyhteiskunnissa tarvitaan tohtoreita tuottamaan uutta tietoa, ja tiedon taloudellista merkitystä painotetaan erityisesti kansainvälisessä kontekstissa. Tällaisessa ilmapiirissä tohtoriopiskelijoiden yksilölliset tavoitteet ja merkitykset opintojen suhteen saattavat helposti jäädä taloudellisten seikkojen jalkoihin, mikä ei yksittäisen tohtoriopiskelijan näkökulmasta ole hyvä asia eikä myöskään paras tapa kehittää tohtorikoulutusta ja siihen liittyvää politiikkaa, Marja Peura sanoo.
Tutkimuksessa selvisi, että tohtoriopiskelijoiden identiteetti ei rakennu pelkästään akateemiseen uraan liittyvistä elementeistä, vaikka tohtoriopintoja perinteisesti ajatellaan akateemiselle uralle valmistavana ponnahduslautana.
– Uranäkökulma on monelle ulkomailla tohtoriopintoja suorittamaan lähteneelle tärkeä ja he etenevät määrätietoisesti polullaan. Osalla ulkomaille tohtoriopintoihin lähteneellä suomalaisella on tähtäimessä kansainvälinen ura yliopistossa ja osalla sen ulkopuolella. Kummassakin tapauksessa ulkomainen tohtorintutkinto nähdään hyödyllisenä resurssina, Peura sanoo.
Tutkinto ei kuitenkaan takaa uraa, mikä hahmottui osalle opintojen aikana tai viimeistään niiden jälkeen. Uusliberalistinen ajatus ahkeran ja tehokkaan yksilön loputtomista mahdollisuuksista ja valoisasta tulevaisuudesta materialisoitui osalle tohtoriopiskelijoista riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteina.
– Kaikki tohtoriopiskelijat eivät lähde ulkomaille tohtoriopintoihin päämäärätietoisesti ja urasuuntautuneesti. Eivät välttämättä edes kaikki ne, jotka ovat hakeutuneet tohtoriopintoihin niin kutsuttuihin maailmanluokan huippuyliopistoihin. Osalla reitti on polveilevampi ja sisältää neuvottelua opintojen, uran ja muiden elämäntavoitteiden välillä. Perheellisten tohtoriopiskelijoiden kokemuksissa näkyi esimerkiksi tasapainoilu opintojen, uran ja perhe-elämän välillä.
Tohtoriopiskelijoiden moninaisuus tulee huomioida koulutuspoliittisessa tutkimuksessa
Yksipuolisesti rakenteisiin ja järjestelmiin suuntaava näkökulma tutkimuksessa jättää Peuran mukaan tohtoriopiskelusta saatavan kuvan turhan kapeaksi ja hämäräksi.
– Tohtoriopiskelu ulkomailla on todellisuudessa paljon monisyisempää ja värikkäämpää, kuten haastattelemieni tohtoriopiskelijoiden tarinoista voidaan nähdä. Lahjakkaimmatkin tohtoriopiskelijat kokevat stressiä, kilpailua ja epävarmuutta omista kyvyistään ja tulevaisuudestaan.
Tohtoriopiskelijoiden tavoitteiden ja opinnoilleen antamien merkitysten moninaisuus on Peuran mukaan tärkeää huomioida etenkin, kun tohtorikoulutusta on pyritty yhtenäistämään eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi tutkinnon suorittamisaikoja on pyritty lyhentämään asettamalla tiukkoja aikarajoja.
– Uudet ideat syntyvät luovuudesta, jota palvelee joustavuuteen tähtäävä korkeakoulupolitiikka sen sijaan, että asetetaan tiukat raamit ja säännöt, minkä puitteissa opintoja tehdään. Liiallinen yhtenäistäminen saattaa kaventaa tohtoriopiskelijajoukon moninaisuutta ja tätä kautta mahdollisuuksia olla luova ja tehdä toisin.
Tutkimusaineistona Peuralla oli hänen itse tekemänsä Britanniassa tohtorintutkintoa suorittavien suomalaisten haastattelut.
***
KM, FM Marja Peura esittää väitöskirjansa ”A journey towards and past doctoral studies abroad. Identity-trajectories of Finnish doctoral students in Britain” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.6.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 3 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Arto Jauhiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
