Työikäisillä naisilla myös ei-perinteiset riskitekijät ovat yhteydessä sydänterveyteen (Väitös: LL Veera Veromaa, 18.1.19, yleislääketiede)
Ihanteellinen sydänterveys on harvinaista työikäisillä suomalaisnaisilla. Tämä käy ilmi yleislääketieteen erikoislääkäri, LL Veera Veromaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan myös henkinen kuormittuneisuus, työ, oma kokemus terveydestä sekä fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä naisten sydänterveyteen.
Yhdysvaltain sydänjärjestö julkaisi vuonna 2010 ihanteellisen sydänterveyden käsitteen, joka pyrkii parantamaan kansanterveyttä asettamalla tavoitteita terveellisille elämäntavoille. Ihanteellinen sydänterveys koostuu seitsemästä muuttujasta: tupakoimattomuudesta, terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä liikunnasta yhdessä normaalin painon, kokonaiskolesterolin, verenpaineen sekä paastosokerin kanssa.
– Nämä seitsemän muuttujaa ovat yleisiä, jo pitkään tunnistettuja riskitekijöitä sydänterveydelle, ja niitä kutsutaankin perinteisiksi riskitekijöiksi. Näistä ihmiset saavat myös kuulla elintapaohjaukseen päästessään, Veromaa kertoo.
– Väitöstutkimukseni tavoitteena oli määrittää ihanteellisen sydänterveyden esiintyvyys Porin kaupungin naispuolisilla työntekijöillä vuonna 2014. Lisäksi tavoitteeni oli tutkia, millainen yhteys ihanteellisen sydänterveyden konseptilla on ei-perinteisiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, Veromaa kertoo.
Tutkimus kattoi 732 iältään 19–66-vuotiasta naista, joiden keski-ikä oli 48 vuotta. Heistä vain 1 % saavutti ihanteellisen sydänterveyden määritelmän. Joka neljännellä tukittavalla oli kuitenkin 5–7 ihanteellista muuttujaa, mitä voidaan pitää hyvänä sydänterveyden tasona. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että 5–7 muuttujan saavuttaminen liittyy alentuneeseen sydäntautien esiintyvyyteen sekä matalampaan sydäntauti- ja kokonaiskuolleisuuteen.
– Tutkimuksessamme hyvä sokeritasapaino (93 % tutkittavista) ja tupakoimattomuus (87 % tutkittavista) olivat saavutetuimmat yksittäiset muuttujat, kun taas verenpaineen ihanteellisen tason (alle 120/80 mm Hg) saavutti vain 19 % tutkittavista, Veromaa summaa.
Myös henkinen kuormittuneisuus vaikuttaa sydänterveyteen
Henkistä kuormittuneisuutta kuvasivat Veromaan tutkimuksessa psykososiaaliset riskitekijät, kuten stressi, ahdistus, masennus, eristäytyneisyys, vihamielisyys sekä tyypin D persoonallisuus. Näitä muuttujia selvitettiin lyhyellä seulovalla kyselylomakkeella. D-tyypillä tarkoitetaan stressaantunutta persoonallisuutta, jolla on negatiivisia tuntemuksia ja sosiaalisen kanssakäymisen välttämistä. Psykososiaalisilla riskitekijöillä ja niistä etenkin masennusoireilla sekä tyypin D persoonallisuudella todettiin tutkimuksessa negatiivinen, ja työn imulla sen sijaan positiivinen yhteys ihanteelliseen sydänterveyteen.
– Työn imu tarkoittaa myönteistä motivaatio- ja tunnetilaa työssä. Tällainen työntekijä lähtee mielellään töihin ja häntä kuvataan ahkeran tarmokkaaksi, omistautuneeksi ja uppoutuneeksi työhönsä. Onneksi tutkittavistamme yli 70 % koki vahvaa työn imua, Veromaa iloitsee.
Tutkimus kuitenkin osoitti jo yhden psykososiaalisen riskitekijän olemassaolon liittyvän negatiivisesti työn imuun huolimatta ihanteellisesta sydänterveydestä. Yli puolella naisista, joilla oli hyvä sydänterveyden taso (5–7 ihanteellista muuttujaa), oli myös vähintään yksi psykososiaalinen riskitekijä.
Hyvät elintavat kannattavat
Yhdessä osatutkimuksessaan Veromaa totesi ihanteellisen sydänterveyden käsitteen liittyvän positiivisesti myös tutkittavien omaan kokemukseen hyvästä terveydentilasta. Havaintoon vaikuttivat hyvät elintavat, kuten tupakoimattomuus, normaali paino, terveellinen ruokavalio ja liikunnallinen aktiivisuus. Itse koettua terveyttä kartoitettiin kysymällä tutkittavilta, kuinka tyytyväisiä he ovat terveyteensä.
– ”Kuinka tyytyväinen olet terveyteesi?” -kysymyksen avulla voidaankin päätellä paljon potilaan elintavoista ja löytää paremmin oikeat kohdehenkilöt esimerkiksi elintapaohjaukseen, Veromaa esittää.
Lisäksi osana väitöstutkimusta fysioterapeuttiopiskelijat mittasivat tutkittavien fyysisen suorituskyvyn. Mittaukseen kuului puristusvoimatesti, tuolilta ylösnousutesti, yhden jalan tasapainotesti ja kuuden minuutin kävelytesti.
Näitä muuttujia on perinteisesti tutkittu vain iäkkäämmällä väestöllä, mutta nyt Veromaa osoitti tutkimuksessaan parempaan liikunnalliseen aktiivisuuteen ja sydänterveyteen liittyviä eroja jo keski-ikäisillä naisilla. Lisäksi terveysliikuntasuosituksen (yli 2 h 30 min reipasta tai 1 h 15 min rasittavaa kestävyysliikuntaa viikossa) täyttävien todettiin saavuttavan paremmin myös muita hyviä elintapoja kuin vähemmän liikkuvien tutkittavien.
– Tutkimuksemme poikkileikkausasetelman vuoksi yhteyksien syy–seuraussuhde jää kuitenkin varmistumatta. Emme voi siis sanoa kumpi vaikuttaa kumpaan esimerkiksi ihanteellisen sydänterveyden ja henkisen hyvinvoinnin välillä. Voikin olla, että henkilö kokee henkisen kuormittuneisuuden vaikuttavan elintapoihinsa tai vastaavasti elintavat ovat niin huonot, että se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, Veromaa muistuttaa.
***
LL Veera Veromaa esittää väitöskirjansa Kunta-alalla työskentelevien suomalaisten naisten ihanteellinen sydänterveys – mielenkiinnon kohteina psykososiaaliset riskitekijät, työn imu, itsekoettu terveys sekä fyysinen suorituskyky julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.1.2018 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Koskela (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on yleislääketiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0445310595, vimver@utu.fi
Väittelijän kuva
