Toimintaympäristön muuttuessa yrittäjän mielikuvat mahdollisuuksista määrittävät yrityksen suunnan (Väitös: KTM Eini Haaja, 3.4.2020, kansainvälinen liiketoiminta)

– 2010-luvun alussa risteilijärakentamista kuvattiin auringonlaskun alaksi Suomessa, ja alihankkijaverkoston yrityksiä kannustettiin lähtemään kansainvälisille markkinoille. Tätä varten pienempien yritysten on usein tehtävä yhteistyötä keskenään. Halusin selvittää miksi toiset näkivät tilanteessa mahdollisuuden ja toiset eivät, ja miten sen pohjalta voitaisiin tukea pk-yritysten yhteistä kansainvälistymistä, Eini Haaja kuvaa tutkimuksensa taustoja. 

Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevän Haajan tutkimus tuo aiheeseen uuden näkökulman hyödyntämällä psykologiaan pohjautuvia mielikuvien ja järkeistämisen käsitteitä.

– Kansainvälisen yrittäjyyden keskiössä on mahdollisuuksien tunnistaminen. Kansainvälistymistä ei kuitenkaan ole tutkittu yhteistyömahdollisuuksien näkökulmasta juuri lainkaan, Haaja kertoo. 

Mielikuvat ovat subjektiivisia ja muuttuvat ajan myötä

Haaja esittää tutkimuksessaan, että yrittäjien ja johtajien mielikuvat sekä ulkomaisesta markkinasta että mahdollisesta kumppanijoukosta määrittävät, nähdäänkö tilanteessa mahdollisuus yhteiselle kansainvälistymiselle. Mielikuvat koostuvat aiemmista kokemuksista, ympäristön houkuttelevuustekijöistä sekä henkilön ja yrityksen omasta strategiasta ja resursseista. Haaja korostaa, että mahdollisuudet koetaan subjektiivisesti.

Haaja seurasi valittujen merialan yritysryhmien kansainvälistymispyrkimyksiä Norjaan ja Venäjälle kolmen vuoden ajan vuosina 2015–2017. Tutkimuksen aikana hän näki myös, miten mielikuvat muuttuivat. 

– Yrittäjien mielikuvat kehittyvät hiljalleen, kun he kohtaavat erilaisia tilanteita ja muodostavat käsityksiä siitä mitä vastaan tulevat muutokset merkitsevät heille itselleen ja miten niihin on reagoitava, Haaja kuvaa. 

Mielikuvat vaikuttavat siihen, miten ihmiset tulkitsevat ympäristönsä muutoksia. Negatiivisen mielikuvan pohjalta tehdään helposti pahaenteisiä tulkintoja, kun taas positiivinen mielikuva johtaa useammin myönteiseen ja optimistiseen tulkintaan.

Erilaiset mielikuvat tunnistettava yhteistyön jatkumiseksi

Henkilökohtaisten ja kehittyvien mielikuvien pohjalta pk-yrityksissä tehdään erilaisia tulkintoja tapahtumista ja ympäristön mahdollisuuksista. Tämän myötä kukin yritys kansainvälistyy omaa polkuaan. Joskus polut kohtaavat, kun yrittäjät näkevät mahdollisuuden kansainvälistyä yhdessä. 

Haajan väitöstutkimus osoittaa, että yhteistyömahdollisuuden tunnistaminen ei ole tärkeää vain yhteistyön alussa, vaan myös sen edetessä. Eri suuntiin kehittyvät mielikuvat tilanteesta saattavat johtaa siihen, että osapuolten näkemykset tavoitellusta mahdollisuudesta sekä keinoista sen saavuttamiseksi ajautuvat liian kauas toisistaan. Tutkimuksen edetessä yhteistyö jokaisessa Haajan seuraamassa kansainvälistymään pyrkineessä yritysryhmässä kariutui, koska ne eivät saaneet kirkastettua yhteistä tavoitettaan eivätkä kyenneet yhteistyössä vastaamaan ympäristön muutoksiin.

Haaja tarkasteli mielikuvien muuttumista järkeistämisen kautta. Yksilön tasolla vastaan tulleita tapahtumia tulkitaan hyväenteisesti tai pahaenteisesti. Järkeistämistä tapahtuu myös yhteistyössä yritysten välillä, kun osapuolet yrittävät yhdessä tulkita tilanteita. Tämä kahdenvälisen tason järkeistäminen voi olla joko kollektiivista tai hajautunutta sen mukaan, miten aktiivisesti ja kontrolloidusti toimijat yrittävät yhdessä ymmärtää tilanteita.  

– Yrittäjien on hyvä säännöllisesti arvioida mielikuvia, joiden läpi näkee maailman ja tekee tulkintojaan. Yritysyhteistyössä näistä on hyvä puhua ääneen, jotta kaikki tietävät toistensa lähtökohdat. Samalla on hyvä muodostaa toimintatapa, jolla järjestelmällisesti rakennetaan ja ylläpidetään näkemystä siitä, mitä yhdessä tavoitellaan ja miten, Haaja kuvaa. 

Haaja tarjoaa väitöskirjassaan työkaluja, joilla yritykset voivat tukea yhteisiä kansainvälistymispyrkimyksiään. 

– Tällä hetkellä koronavirus muokkaa yritysten toimintaympäristöä ennennäkemättömän rajulla tavalla. Nyt jo eri aloilla on nähtävissä esimerkkejä siitä, miten jotkin yritykset löytävät kaaoksen keskellä nopeasti mahdollisuuksia uudelle yhteistyölle ja liiketoiminnalle. Uusien yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, tulee olemaan lähitulevaisuudessa entistäkin arvokkaampaa, Haaja kiteyttää. 

***

KTM Eini Haaja esittää väitöskirjansa ”Understanding collective international opportunity recognition – Studies on Finnish SMEs exploring maritime and offshore industry markets in Norway and Russia” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.4.2020 klo 12.15. Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/654378759 

Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.

Vastaväittäjänä toimii professori Per Servais (Linnaeus University, Ruotsi) ja kustoksena professori Niina Nummela (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kansainvälinen liiketoiminta.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus 

Väittelijän yhteystiedot: eini.haaja@utu.fi