Toiminnallisilla riippuvuuksilla ja päihderiippuvuuksilla on erilainen neurobiologia (Väitös: LL Joonas Majuri, 15.3.2019, neurologia)

Päihteiden käyttö aiheuttaa muutoksia aivojen palkkiojärjestelmässä, mikä voi johtaa päihteen pakonomaiseen käyttöön ja päihderiippuvuuden kehittymiseen. Riippuvuuden kohde voi kuitenkin olla myös toiminta, kuten pelaaminen tai syöminen. Toiminnallisten riippuvuuksien aiheuttamat muutokset aivoissa tunnetaan vielä huonosti.

Joonas Majuri selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko aivojen palkkiojärjestelmässä havaita yhteisiä piirteitä, vaikka toiminnallisen riippuvuuden kohde olisi eri. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että aivojen hermovälittäjäaineissa tapahtuu yksilöllisiä muutoksia riippuvuuden kohteen vaihtuessa.

– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että riippuvuussairauksien aiheuttamat muutokset aivoissa ovat erilaisia riippuvuuden kohteesta riippuen. Lisäksi toiminnalliset riippuvuudet eroavat selvästi päihderiippuvuuksien neurobiologiasta, Majuri toteaa.

PET-kuvaus paljasti ahmintahäiriön ja peliriippuvuuden erot

Toiminnallisia riippuvuuksia ovat esimerkiksi rahapeliriippuvuus, ahmintahäiriö, ostoshimo ja pakonomainen seksuaalinen käytös. Majurin väitöstutkimuksessa verrattiin rahapeliriippuvaisia henkilöitä, ahmintahäiriötä sairastavia henkilöitä sekä terveitä verrokkeja. 

Tutkittaville tehtiin kolme positroniemissiotomografiakuvausta eli PET-kuvausta, joista yksi kuvasi aivojen dopamiinitoimintaa, yksi opioiditoimintaa ja yksi serotoniinitoimintaa. PET-kuvaus on menetelmä, jossa radioaktiivinen merkkiaine kulkeutuu elimistössä sille spesifiseen kohteeseen ja sitoutuu siihen. Merkkiaineen hajotessa syntyy radioaktiivista säteilyä, jota mittaamalla saadaan tietoa merkkiaineen kohteiden sijainneista ja määristä.

Ahmintahäiriössä opioiditoiminta oli merkittävästi alentunut laajasti aivojen eri osissa ja dopamiinin tuotanto oli alentunut aivojen palkkiojärjestelmässä, kun taas serotoniinitoiminta oli korostunut aivojen takaosissa. Rahapeliriippuvuudessa ei sen sijaan havaittu eroja merkkiaineiden sitoutumisessa verrattuna kontrollihenkilöihin. 

– Tämä on merkittävä tulos verrattuna aiempiin julkaistuihin tutkimuksiin päihderiippuvuuksista. Aiemmissa tutkimuksissa erityisesti opioidireseptorin sitoutuminen on ollut johdonmukaisesti koholla päihteestä riippumatta, Majuri selittää.

Tulevaisuudessa kohti tehokkaampaa hoitoa

Tällä hetkellä Suomessa rahapeliriippuvuuteen ei ole hyväksyttyjä lääkkeitä. Masennuslääkkeistä ja alkoholiriippuvuuden hoitoon käytettävästä naltreksonista on jonkin verran, osin ristiriitaista, näyttöä. Serotoniinin takaisinoton estäjiä taas saattaa olla hyötyä ahmintahäiriön hoidossa. 

Majurin tutkimuksen tuloksista voikin tulevaisuudessa olla hyötyä kehitettäessä lääkkeitä toiminnallisiin riippuvuuksiin.

– Tuloksemme eivät tue mielialalääkkeiden tai opioidiantagonistien käyttöä rahapeliriippuvuuden hoidossa. Sen sijaan Yhdysvalloissa myyntiluvan saanut, dopamiinitoimintaan vaikuttava lisdeksamfetamiini, vaikuttaisi toimivalta lääkkeeltä ahmintahäiriöön, jossa havaintojemme perusteella dopamiinitoiminta on alentunut, Majuri summaa.

Majuri toivoo, että jokainen, joka kokee, ettei hallitse rahapelaamistaan tai syömistään, ottaisi asian puheeksi joko läheistensä tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. 

– Vaikka tehokkaampia lääkehoitoja vielä etsitään, muuta tukea riippuvuuden hallitsemiseen on kyllä tarjolla, Majuri korostaa. 

***
LL Joonas Majuri esittää väitöskirjansa Dopamine, Opioid and Serotonin Neurotransmission in Behavioral Addictions julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.3.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Petteri Piepponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Risto O. Roine (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on neurologia.

Väittelijän yhteystiedot: joeema@utu.fi

Väittelijän kuva

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.