Suositus vähensi makeanmyyntiä yläkouluissa riippumatta oppilaiden sosioekonomisesta asemasta (Väitös: HLL Jaakko Anttila, 18.1.2019, sosiaalihammaslääketiede)
HLL Jaakko Anttilan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen vuonna 2007 antama suositus yläkoulujen makeanmyynnistä vähensi erityisesti virvoitusjuomien ja makeisten myyntiä. Lisäksi suositus toimi yhtä hyvin kaikissa yläkouluissa riippumatta oppilaiden keskimääräisestä sosioekonomisesta asemasta. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa myös siltä, että makeiden tuotteiden myynti kouluissa on yhteydessä oppilaiden ruokailutottumuksiin koulupäivän aikana.
Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen suositus, jonka mukaan kouluissa ei tulisi myydä säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja, vähensi makeiden tuotteiden myyntiä kolmanneksella. Vuonna 2007, ennen suositusta, 54 % Suomen yläkouluista myi makeita tuotteita, kun taas vuonna 2010 makeita tuotteita myyvien koulujen osuus oli 38 %.
– Aikaisempien tutkimusten mukaan suositus laski makeita tuotteita myyvien koulujen osuutta 41 prosenttiin jo vuonna 2009. Siten vaikuttaisi, että koulujen makeiden tuotteiden myynnin väheneminen on hieman pysähtynyt, Anttila kertoo.
Makeisia myyvien koulujen osuus laski noin 40 % ja virvoitusjuomia myyvien koulujen osuus puolittui. Silti vuonna 2010 karkkia tai virvoitusjuomia myytiin edelleen viidesosassa kouluista. Suositus ei vaikuttanut muiden makeiden tuotteiden, kuten mehun, pullan, keksien tai jäätelön, myyntiin.
– On hyvä asia, että koulut ovat vähentäneet etenkin virvoitusjuomien ja makeisten myyntiä, koska ne sisältävät runsaasti sokereita ja oppilaat saattaisivat muuten nauttia niitä pitkin koulupäivää. On kuitenkin harmillista, että neljännes kouluista myi edelleen mehua, pullaa, keksejä tai jäätelöä, säännöllisesti tai melko säännöllisesti, Anttila toteaa.
Koulujen sosioekonomisella asemalla on yhteyksiä makeiden tuotteiden myyntiin
Koulut, joiden oppilaiden keskimääräinen sosioekonominen asema oli matalampi, myivät makeita tuotteita vähemmän. Myynti lisääntyi asteittain koulun sosioekonomisen aseman kohotessa.
– Vaikuttaisi siltä, että koulujen makeiden tuotteiden myynti riippuu hieman koulun oppilaiden sosioekonomisesta taustasta. Tämä asettaa koulujen oppilaat varsin eriarvoiseen asemaan, Anttila selittää.
Makeiden tuotteiden myynnin väheneminen oli kuitenkin yhtä suurta rippumatta koulun oppilaiden keskimääräisestä sosioekonomisesta asemasta. Siten suositus ei vaikuttaisi lisäävän tai vähentävän olemassa olevia sosioekonomisia eroja koulujen makeiden tuotteiden myynnissä.
– On erittäin tärkeää, että viranomaistahojen antaman kansallisen suosituksen vaikutukset olisivat samanlaiset riippumatta koulujen tai oppilaiden sosioekonomisesta asemasta, Anttila tähdentää.
Makeiden tuotteiden myynti kouluissa saattaa vaikuttaa oppilaiden ruokailutottumuksiin
Tutkimuksen valossa oppilaiden ruokailutottumukset koulupäivän aikana vaikuttivat olevan paremmat niissä kouluissa, joissa ei ollut makeiden tuotteiden myyntiä ollenkaan vuosien 2007 ja 2010 välillä.
– Tutkimus antaa viitteitä siitä, että koulun makeanmyynnillä on todella vaikutusta oppilaiden koulupäivän aikaisiin ruokailutottumuksiin, Anttila summaa.
***
HLL Jaakko Anttila esittää väitöskirjansa Impacts of a National Recommendation on the Sale of Sweet Products in Finnish Schools – School-Level Factors and Oral Health Inequalities julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.1.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Puska (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Satu Lahti (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiaalihammaslääketiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0504919806, jaakko.j.anttila@utu.fi
