Solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa geeniterapian keinoin (Väitös: FM Minttu Mattila, 13.11.2020, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Sydämen vajaatoiminnan ennuste on synkkä ja tarve uusille hoidoille suuri. FM Minttu Mattila osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa tehostamalla kalsiumin talteenottoa virusvälittäisesti. 

Doksorubisiini on solunsalpaaja, jota käytetään monenlaisten syöpien hoidossa. Lääkkeen käyttöä kuitenkin rajoittaa sen myrkyllisyys sydämelle, mikä on sen vakavin pitkäaikainen haittavaikutus. 

Minttu Mattila havaitsi väitöstutkimuksessaan, että doksorubisiini johtaa sydämen toiminnan heikentymiseen ja häiriöön sydämen solujen kalsiumin virtauksiin vaikuttavien geenien ilmenemisessä. 

Hermovälittäjäaine saattaa altistaa doksorubisiinin vaikutuksille

Neuropeptidi Y on keskushermostossa ja sympaattisessa hermostossa toimiva hermovälittäjäaine. Kun Mattilan tutkimuksessa doksorubisiinin vaikutuksiin yhdistyi neuropeptidi Y:n ylimäärä, doksorubisiinin vaikutukset rasvattoman massan kasvuun ja sydämen toimintaan olivat suuremmat. 

– Tulokset viittaavat siihen, että neuropeptidi Y:n ylimäärä saattaa olla altistava tekijä doksorubisiinin vaikutuksille sydämessä, Mattila pohtii.  

Geeniterapialla tehokkaampaa sydämen toimintaa

Mattila tutki osana väitöskirjaansa geeniterapian vaikutusta sydämen toimintaan. Tutkimuksessa doksorubisiinin annostelun jälkeen sydämeen toimitettiin terapeuttinen SERCA2a-geeni käyttäen kuljettimena virusta, eli niin kutsuttua geeniterapiavektoria. 

– Neljän viikon kuluttua ultraäänitutkimuksessa näimme muun muassa sydämen pumppaustehokkuuden paranevan, Mattila kertoo.

SERCA2a-geenin tuottama proteiini hoitaa myös normaalitilassa kalsiumin talteenottoa sydämen lepovaiheen aikana, mutta geeninsiirrolla saatiin aikaan tämän proteiinin ylimäärä. 

– Toimittamalla geeniterapiavektorin suoraan sydämen vasemman kammion etuseinämään saimme aikaan paikallisen SERCA2a-geenin ylimäärän juuri sydämen supistumistehokkuuden kannalta oleellisella alueella, Mattila jatkaa.

Väitöstutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä kalsiumviestinnän ja neuropeptidi Y:n roolista sydämen vajaatoiminnan patologisissa prosesseissa. 

– Tuloksiamme SERCA2a-geeniterapiasta voidaan käyttää hyödyksi tulevaisuuden hoitomuotojen kehityksessä, Mattila maalailee.

***

FM Minttu Mattila esittää väitöskirjansa ”Calcium Signaling and Neuropeptide Y in Experimental Models of Heart Failure” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.11.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Tilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteyden avulla.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jaana Rysä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Mikko Savontaus (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: mhvmat@utu.fi

Väittelijän kuva 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.

Luotu 05.11.2020 | Muokattu 05.11.2020