Perussairaudet ja nesteytys voivat aiheuttaa sydän- ja verisuonitapahtumia pään ja kaulan alueen syöpäkirurgian yhteydessä (Väitös: LL Eeva Haapio, 8.6.2018, korva-, nenä- ja kurkkutaudit)
29.05.2018
Pään ja kaulan alueen syöpäleikkauksiin liittyy korkea, yli 5 % riski saada vakava sydän- ja verisuonitapahtuma. Vaativissa pään ja kaulan alueen leikkauksissa, kuten leikkauksissa, joissa käytetään verisuonitettua siirrettä, riski on jopa 12–25 %. LL Eeva Haapion Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus selvittää vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien esiintyvyyttä pään ja kaulan alueen syöpäkirurgiassa. Lisäksi tutkimus kartoittaa perussairauksien ja muokattavissa olevien leikkauksen aikaisten tekijöiden vaikutusta vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin. Tutkimus tarjoaa keinoja tunnistaa korkean riskin potilaat ja optimoida heidän hoitonsa leikkauksen aikana ja sen jälkeen.
Turun yliopiston tiedote 30.5.2018
Pään ja kaulan alueen syöpään sairastuu vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä maailmassa, ja noin puolet sairastuneista menehtyy. Suomessa uusia tautitapauksia todetaan vuosittain yli 800. Eeva Haapion väitöstutkimuksen aineiston muodostivat kaikki Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 1999–2008 hoidetut pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat. Tutkimuksessa arvioitiin yhteensä 456 potilasta ja 591 toimenpidettä. Kaikkiaan todettiin 33 vakavaa leikkaukseen liittyvää sydän- ja verisuonitapahtumaa, ja niiden esiintyvyys oli 7,2 %.
Todetuista tapahtumista yleisin oli sydämen vajaatoiminta ja toiseksi yleisin sepelvaltimotautikohtaus. Vaativassa kirurgiassa, jonka yhteydessä käytettiin verisuonitettua kudossiirrettä, esiintyvyys oli 11,7 %. Pään ja kaulan alueen syövän ennuste on viimeisten vuosikymmenien aikana parantunut, ja siksi muilla kuin syöpään liittyvillä tekijöillä on potilaan kokonaisennusteen kannalta entistä suurempi merkitys.
Runsas nesteytys ja punasolujen anto lisäävät leikkauksen riskejä
Haapion väitöstutkimus osoittaa, että runsas, yli 4000 millilitran nesteytys leikkausvuorokauden aikana lähes viisinkertaistaa potilaan riskin saada vakava sydän- ja verisuonitapahtuma. Myös punansolujen anto lisäsi potilaan sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä. Muita leikkaukseen liittyviä riskitekijöitä olivat muun muassa verisuonitettua siirrettä vaativa laaja leikkaus ja tehohoidon tarve.
– Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että maltillisempi linja niin verensiirroissa kuin nesteytyksessä vähentää leikkaukseen liittyviä komplikaatioita, ja potilaan toipuminen on nopeampaa. Tutkimukseni mukaan pään ja kaulan alueen syöpäpotilailla jokainen 4000 millilitran rajan ylitse menevä nestelitra ja jokainen punasoluyksikkö lisäsivät 18 prosentilla potilaan riskiä saada vakava sydän- ja verisuonitapahtuma. Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat hyötyvät maltillisemmasta nesteytyksestä ja punasolujen annosta leikkauksen yhteydessä, Haapio kertoo.
Pään ja kaulan alueen syövässä leikkaushoito on usein ensisijainen hoitomuoto. Leikkaukseen liittyy aina mahdollisia haittavaikutuksia. Huolellisella suunnittelulla ja valmistelulla komplikaatioriskiä voidaan vähentää, mutta ei täysin poistaa. Leikkauksen jälkeiset haittavaikutukset voivat vaarantaa suunnitellun syöpätautisen liitännäishoidon aloittamisen ajallaan ja heikentää täten potilaan ennustetta.
Potilaan perussairaudet altistavat leikkauskomplikaatioille
Potilaan perussairauksilla on kirjallisuudenkin mukaan merkitystä leikkauksen aikaisten komplikaatioiden synnyssä. Pään ja kaulan alueen syöpää sairastavilla potilailla perussairauksien, kuten keuhkosairauksien, sydämen vajaatoiminnan ja aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyys on noin 30 %, joten perussairauksien kuorma on korkea.
– Potilaan perussairauksista etenkin sydän- ja verisuonisairaudet, kuten aiempi sydäninfarkti, todettu sydämen vajaatoiminta, korkea verenpaine ja sepelvaltimotauti, lisäsivät potilaan riskiä saada vakava sydän- ja verisuonitapahtuma pään ja kaulan alueen syöpäleikkauksen aikana tai 30 päivän toipumisjakson aikana. Myös korkea ikä lisäsi sydäntapahtuman riskiä, Haapio toteaa.
Riskipotilaiden tunnistaminen ennen leikkausta tärkeää
Haapio osoitti väitöstutkimuksessaan, että laajalti perusterveydenhuollon käytössä oleva verisuonitapahtumia ennustava CHA2DS2-VASc-pisteytys, pystyy tunnistamaan korkeassa sydän- ja verisuonitapahtuman riskissä olevat pään ja kaulan alueen syöpää sairastavat potilaat. Pisteytys on alun perin kehitetty eteisvärinää sairastavien potilaiden verisuonitukosriskin arvioimiseen.
– CHA2DS2-VASc-pisteytys sisältää vain kahdeksan muuttujaa, jotka kaikki ovat käytettävissä poliklinikalla potilaan leikkaushoitoa suunniteltaessa. Pisteytys on laajalti käytössä perusterveydenhuollossa, mikä kertoo pisteytyksen helppokäyttöisyydestä, Haapio tiivistää.
Vuosien varrella on kehitetty useita riskilaskureita, mutta mikään niistä ei ole levinnyt laajemmin pään ja kaulan alueen kirurgien käyttöön. Syöpäkirurgiassa tavoitteena ei ole niinkään potilasvalinta, vaan riskipotilaiden hoidon optimointi. Jotta laskurin käyttö olisi laajamittaista, sen tulisi olla yksinkertainen, nopea ja helposti käytettävä, kuten CHA2DS2-VASc-pisteytys.
***
LL Eeva Haapio esittää väitöskirjansa Cardiac and cerebrovascular complications and bleeding in head and neck cancer surgery julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.6.2018 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Matti Pukkila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Jero (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Eeva Haapio on syntynyt vuonna 1979 ja kirjoitti ylioppilaaksi Nakkilan lukiossa vuonna 1998. Haapio suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2006. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutaudit. Haapio työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503787287, eekaas@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/haapio_eeva.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7215-9