Organisoituminen ei välttämättä paranna rationaalisuutta (Väitös: KTM Lauri-Matti Palmunen, 15.3.2019, johtaminen ja organisointi)
Lauri-Matti Palmusen väitöskirjatutkimus haastaa perinteisen näkemyksen siitä, että organisoituminen olisi mekanismi, joka kykenee aina parantamaan rationaalisuuttamme.
Yksittäisten ihmisten rajallisuus päätöksentekijöinä ja monista ihmisistä koostuvat organisaatiot muodostavat suhteen, joka on jo pitkään kiehtonut organisaatiotutkijoita.
Aihetta väitöskirjatyössään tutkineen Lauri-Matti Palmusen mukaan tietyissä tapauksissa on mahdollista, että kognitiiviset harhat – päätökset, joissa intuitiomme tekee systemaattisia virheitä – muodostuvat osaksi organisaation käytänteitä ja rutiineja.
– Kaikki me tiedostamme rajamme päätöksentekoon liittyvissä asioissa: huomiokykymme, muistimme ja tietomme ovat rajalliset, emmekä aina tiedä mitä haluamme tai mikä olisi todella tavoittelemisen arvoista. Perinteisesti on ajateltu, että organisaatiot muotoutuvat tukemaan niissä työskenteleviä rajoittuneesti rationaalisia yksilöitä tarjoamalla esimerkiksi käytänteitä, resursseja, rooleja ja rutiineja, jotka pienentävät yksilöiden informaatiotulvaa ja näin ollen helpottavat heidän päätöksentekoaan. Äärimmäisessä tapauksessa nämä organisoitumisen työkalut poistavat kokonaan yksilöiden tarpeen tehdä tietoisia päätöksiä. Tällaisissa tapauksissa organisaation suunnittelema ärsyke, kuten sireeni palokunnassa, saa automaattisesti aikaan käyttäytymismallin, jonka mukaisesti yksilö tai ryhmät toimivat. Tämän perinteisen tutkimussuunnan mukaan organisoituminen on mekanismi, joka jatkuvasti luo rationaalisempaa yhteiskuntaa, Palmunen sanoo.
Palmusen mukaan organisaatio ei välttämättä parannakaan rationaalisuuttamme, vaan ylläpitää tai jopa suurentaa kognitiivisten harhojen vaikutuksia. Äärimmäisissä esimerkeissä, kuten rahapeliteollisuudessa, organisaatiot on valjastettu tutkimaan ja hyötymään tavallisten kuluttajien kognitiivisista harhoista.
– Esimerkiksi uponneiden kustannusten harha – tiedostamaton taipumuksemme pitäytyä vaihtoehdossa, johon olemme sijoittaneet resurssejamme, vaikka tarjolla olisi uusi ja meidän kannaltamme parempi vaihtoehto – on näkyvissä monien organisaatioiden toiminnassa.
Väitös uudistaa ja huoltaa tutkimuksellisia työkaluja
Johtamisen ja organisoinnin alaan kuuluvan väitöskirjan päätavoite on tunnistaa sellaisia yhtymäkohtia, jotka mahdollistavat kognitiivisten harhojen liittämisen käsitteellisesti osaksi sisäisen organisaatioympäristön, esimerkiksi rutiinien, tutkimusta.
– Yhteys kognitiivisten harhojen ja organisoitumisen välillä on mielenkiintoinen, mutta yllättävän vähän tutkittu aihe. Tämän vuoksi väitöskirjani päätavoite on tunnistaa sellaisia yhtymäkohtia, jotka mahdollistavat kognitiivisten harhojen liittämisen käsitteellisesti osaksi sisäisen organisaatioympäristön, esimerkiksi rutiinien, tutkimusta, Palmunen taustoittaa.
Tutkimuksessa käytettiin ei-empiiristä tutkimusstrategiaa, joka voidaan ymmärtää tutkimuksissa käytettävien työkalujen huoltamisena ja uudistamisena sen sijaan, että näitä työkaluja käytettäisiin jossain tietyssä empiirisessä ympäristössä.
Ensimmäinen keskeinen tulos täsmentää rajoittuneen rationaalisuuden käsitettä ja tarjoaa työkaluja, joiden avulla muut tutkijat voivat pohtia ja kartoittaa omia käsityksiään rajoittuneesta rationaalisuudesta. Toinen keskeinen tulos havainnollistaa niitä mekanismeja, jotka liittävät kognitiiviset harhat organisaatiotason ilmiöihin. Kolmas keskeinen tulos tarjoaa yksityiskohtaisen analyysin niistä käsitteistä, jotka liittyvät organisaatioiden rutiinien tarkasteluun.
– Väitöskirja havainnollistaa kuinka yksilön päätösten suhde organisaation rutiineihin voi joko vahvistaa tai heikentää kognitiivisten harhojen vaikutuksia, väittelijä summaa.
KTM Lauri-Matti Palmunen esittää väitöskirjansa ”Heuristics and biases in organizing – Conceptual tools for examinations of cognitive biases in organizational routines” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.3.2019 klo 12 (Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Timo Vuori (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Juha Laurila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.