Organisaatioiden läpinäkyvyys lupaa harhaanjohtavasti itsenäisyyttä (Väitös: VTM Sami Torssonen, 5.4.2019, valtio-oppi)
VTM Sami Torssonen tarkasteli väitöskirjassaan yhteiskunnallista läpinäkyvyyttä koskevaa ajattelua ja käytäntöjä ideologiateoreettisesta näkökulmasta. Valtiot, yritykset ja muut organisaatiot hyödyntävät läpinäkyvyyskuvastoa esimerkiksi, kun ne viestivät omasta toiminnastaan. Tutkimuksessa selvisi, että läpinäkyvyyskuvastoa käyttävät tahot pyrkivät vaikuttamaan yleisöjensä ajatteluun ja käytökseen muokkaamalla heidän havaintoympäristöään.
VTM Sami Torssosen väitös on ensimmäinen laajempi tutkimus, jossa läpinäkyvyyttä tarkastellaan ideologiateoreettisesta näkökulmasta.
Väittelijän mukaan erilaiset läpinäkyvyyslupaukset ja näihin liittyvät käytännöt ovat räjähdysmäisessä kasvussa.
– Läpinäkyvyyteen liitetään mielikuvia suorasta havainnosta, vapaudesta, tiedostavuudesta ja vastuullisuudesta. Sen ajatellaan mahdollistavan yksilöiden itsenäisen toiminnan. Läpinäkyvyyden ammattilaiset käyttävät sitä kuitenkin myös ohjailuun ja harhauttamiseen, Torssonen toteaa.
Läpinäkyvyys viestintästrategiana
Läpinäkyvyydestä on viime vuosikymmeninä tullut osa organisaatioiden tavanomaista viestintää.
– Esimerkiksi Euroopan komissio tekee jatkuvaa läpinäkyvyystyötä, ja se on reagoinut kritiikkiin aloittamalla erityisiä läpinäkyvyysohjelmia. Yhdysvaltain ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n yhteydessä aloitettu läpinäkyvyysohjelma tosin teki sopimusta koskeviin dokumentteihin perehtymisestä äärimmäisen vaikeaa, Torssonen toteaa.
Läpinäkyvyydestään viestivät usein tahot, joita on syytetty salailusta.
– Esimerkiksi paavi on korostanut läpinäkyvyyttä viestinnässään sen jälkeen, kun katolisen kirkon sisältä on paljastunut korruptiota ja pedofiliaa, Torssonen sanoo.
Väittelijän mukaan jokaisen olisi syytä pohtia, mitä itselle esitettyjen läpinäkyvyyslupausten tekijät pyrkivät vakuutteluillaan saavuttamaan.
– Mikä takaa, etteivät läpinäkyvyyden tuottajat asetu itse osaksi sitä ongelmaa, jonka he väittävät ratkaisevansa? Torssonen kysyy.
Byrokraattista yksilöllistämistä
Tutkimuksen mukaan läpinäkyvyyttä käytetään myös vastuun siirtämiseen läpinäkyvyyslupausten kohteille.
– Tuotantoeläinten hyvinvointia koskevien tuotemerkkien tapauksessa läpinäkyvyyslupaukset siirtävät vastuun eläinten kärsimyksestä kuluttajille tuottajien tai valtioiden sijaan, Torssonen huomauttaa.
Väitöstutkimus korostaa kuitenkin, etteivät läpinäkyvyyden tuottajat useinkaan tarjoa sen yleisöille mahdollisuutta valvoa läpinäkyvyyden toteutusta tai osallistua siihen.
– Läpinäkyvyyden tuotanto ei ole järin läpinäkyvää, Torssonen muotoilee.
Läpinäkyvän tulevaisuuden edellytykset
Väitös asettaa kysymyksen siitä, millaisia yhteiskunnallisia muutoksia aito läpinäkyvyys edellyttäisi.
– Yksityisetujen kilpailu aiheuttaa jatkuvaa painetta harhaanjohtamiseen esimerkiksi mainonnassa ja viestinnässä. Edes näennäisen puolueettomat tahot, kuten valtiot, eivät ole tältä turvassa esimerkiksi vaalirahoituksen ja lobbauksen vuoksi, Torssonen pohtii.
Väittelijän mukaan yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden edistämisen kannalta olisi hyödyksi lieventää yhteiskunnan jäsenten välisiä eturistiriitoja ja estää rahan ja vallan keskittymistä.
– Erityisesti pääomatulot keskittävät varallisuutta, aiheuttavat eturistiriitoja ja vaikeuttavat läpinäkyvyyden kehittämistä. Pääomatulojen lakkauttamisen ohella esimerkiksi demokraattisempi poliittinen järjestelmä sekä viestintävälineiden omistuksen ja hallinnan hajauttaminen edistäisivät hyvää läpinäkyvyyttä, Torssonen arvelee.
***
VTM Sami Torssonen esittää väitöskirjansa ”Transparency as Ideology. Fetishism and Why Individuals Supposedly See Well” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.4.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Lahtinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Henri Vogt (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on valtio-oppi.
