Väitöstutkimuksessa tarkastellaan norjansuomalaisten nuorten monisanaisten ilmausten hallintaa suullisessa ja kirjoitetussa tuotoksessa sekä norjankielisessä idiomitestissä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa sosiolingvistisesti suuntautuneen monikielisyystutkimuksen sekä toisen kielen tutkimuksen aloille, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää kielten opetuksessa.
Monisanaiset ilmaukset ovat haasteellisia kielenkäyttäjille
Monisanaiset ilmaukset kuten ’antaa periksi’, ’olla katto pään päällä’ ja ’päästä käymään’ muodostuvat kahdesta tai useammasta sanasta. Ne ovat osoittautuneet haasteellisiksi jopa edistyneille kielenkäyttäjille. Kristiina Lierin tutkimuksessa erityinen kiinnostus kohdistuu siihen, miten tällaisia ilmauksia omaksutaan ympäristössä, jossa informanttien mahdollisuudet käyttää ensikieltään, suomea, ovat rajalliset ja toinen kieli, norja, on dominoiva.
Tulokset osoittavat, että norjansuomalaiset nuoret hallitsivat suomen kielen riittävyyden verbejä ja norjan partikkeliverbejä verrokkiryhmien tavoin. He myös osasivat norjankielisiä idiomeja jopa paremmin kuin norjalaiset nuoret.
Monisanaisten ilmausten hallintaan vaikuttavat monet tekijät
Kristiina Lierin väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että monisanaisten ilmausten ja kielenkäytön välillä vallitsee yhteys. Norjansuomalaiset nuoret ovat eläneet norjankielisessä ympäristössä varhaisesta lapsuudesta lähtien, ollen monipuolisessa kontaktissa norjankielisten kanssa koulussa ja harrastuksissa. Kielellisessä ympäristössä, jossa kielellinen syötös ja tuotos on runsasta ja monipuolista, varhaiset toisen kielen oppijat kehittyvät kielitaidossaan kuten ensikieliset.
Suomen kielen osalta monisanaisten ilmausten hallintaan vaikutti mahdollisesti se, että suomi oli ainoa käyttökieli ennen kouluikää, jolloin monelle oli jo kehittynyt hyvä perustaito suomen kielessä. Lisäksi osallistuminen suomen kielen opetukseen, sekä konkreettiset tavoitteet suomen kielen käytölle eri yhteyksissä, lisäsivät kielen säilyttämisen motivaatiota.
Vaikka suomen ja norjan kielet ovat varsin erilaisia, niiden monisanaisilla ilmauksilla on kuitenkin yhtäläisyyksiä. Positiivinen siirtovaikutus kielestä toiseen on saattanut vaikuttaa tuloksiin, ja norjansuomalaiset nuoret näyttäisivät mahdollisesti hyötyvän monikielisyydestään. Myös sosioekonomisella taustalla voidaan katsoa olevan vaikutusta tuloksiin. Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, ainakin toisella Lierin informanttien vanhemmista on akateeminen koulutus ja perheet asuvat alueilla, joissa maahanmuuttajataustaisia on vähän.
***
FM Kristiina Lieri esittää väitöskirjansa ”Studies of multilingual Finnish-Norwegian adolescents' mastering of multi-word units.” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.10.2021 klo 12. Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Leena Niiranen (UiT Norjan arktinen yliopisto) ja kustoksena professori Sinikka Lahtinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on pohjoismaiset kielet.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä
Väittelijän yhteystiedot: kristiina.s.lieri@utu.fi p +47 48149414
