Maalämmön hyödyntäminen painottuu tulevaisuudessa aiempaa enemmän suuriin kiinteistöihin (Väitös: KTM Ville Lauttamäki 1.6.2018, tulevaisuudentutkimus)
Ville Lauttamäki tarkasteli tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan maa- ja kalliolämmön eli geoenergian toteutunutta hyödyntämiskehitystä sekä tämän energiamuodon tulevaisuutta Suomessa. Tutkimuksessa todetaan energiamarkkinoiden olosuhteiden, geoenergian kustannustehokkuuden ja sen hyödyntämiseen liittyvän palvelutarjonnan vaikuttaneen ja vaikuttavan myös jatkossa geoenergian suosioon.
Turun yliopiston tiedote 24.5.2018
Maalämpö tuli kiinteistöjen lämmitysratkaisujen markkinoille Suomessa ensimmäistä kertaa 1970-luvun energiakriisien aikoihin. Edullinen energia ja osittainen energiaomavaraisuus olivat argumentteja, joilla tätä energiaratkaisua markkinoitiin tuolloin erityisesti öljylämmitteisille pientaloille ja maatalouskiinteistöille.
– Geoenergialaitteistojen myynti kasvoi aina 1980-luvun ensimmäisiin vuosiin asti, jolloin öljyn hinnan lasku sekä joidenkin laitteistokokoonpanojen laatupuutteet aiheuttivat potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen vähenemisen, Lauttamäki sanoo.
1980-luvun puolivälistä alkoi reilun vuosikymmenen mittainen ajanjakso, jolloin uusia maalämpöpumppuja myytiin Suomessa erittäin vähän.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla pientalorakentajat löysivät geoenergian uudelleen. Suosio kasvoi 2000-luvun alkuvuosina etenkin uusissa pientaloissa, joissa geoenergiasta tuli muutamassa vuodessa suosituin energialähde. Suosion taustalla vaikutti jälleen toteutunut ja pitkälle tulevaisuuteen jatkuvaksi uskottu lämmitysöljyn hinnannousu. Lisäksi maalämpölaitteistojen laatu oli parantunut.
– Verrattuna 1980-lukuun laitteistojen tehokkuus, luotettavuus ja käytettävyys olivat 2000-luvulle tultaessa edistyneet huomattavasti. Parantunut energiantuotantokyky mahdollisti geoenergian hyödyntämisen myös suurissa kiinteistökohteissa kuten kerrostaloissa sekä kauppa- ja teollisuuskiinteistöissä. Lisäksi kiinteistön omistajien parantuneet tiedonsaantimahdollisuudet geoenergian hyödyntämisestä vaikuttivat kehitykseen positiivisesti, Lauttamäki kertoo.
Geoenergian tulevaisuus kytköksissä muiden lämmitysmuotojen kehitykseen
Tutkimuksessa lämmittämisen tulevaisuuteen liittyviä tekijöitä järjestettiin kolmeksi vuoteen 2030 ulottuvaksi skenaarioksi. Kiinteistöjen lämmittämisen tulevaisuutta määrittää vahvasti suosituimman lämmitysmuodon, kaukolämmön tulevaisuuden kehitys.
– Tutkimukseen tietoa tuottaneet asiantuntijat pitivät kolmesta tutkimuksessa tuotetusta vaihtoehtoisesta kehityskulusta todennäköisimpänä skenaariota, jossa kaukolämpöverkko säilyy tiiviisti rakennetuilla alueilla lämmitysjärjestelmän runkona, mutta lämmön tuottamisen ja toimittamisen tavat muuttuvat aiempaa joustavammaksi, Lauttamäki kertoo.
Perinteiset energiayhtiöt ovat todennäköisimpänä pidetyssä skenaariossa nykyiseen verrattuna pikemminkin energian hallinnoijia kuin energian tuottajia. Geoenergiaa hyödynnetään erityisesti suurissa kiinteistöissä ja lämpöverkoissa. Uusissa pientaloissa muut lämmitysratkaisut ovat geoenergiaa suositumpia.
– Kypsänä teknologiana geoenergian hyödyntäminen jatkunee tulevaisuudessakin, joskin uusissa pientaloissa muut lämpöpumpputyypit tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kasvattamaan osuuttaan geoenergian osuuden kustannuksella. Potentiaalia geoenergian käytön lisäämiseen on etenkin suurissa kiinteistöissä, joissa on lämmityksen ohella myös jäähdytystarvetta, Lauttamäki sanoo.
***
KTM Ville Lauttamäki esittää väitöskirjansa Geoenergia kiinteistöjen lämmitysratkaisujen markkinoilla Suomessa energiakriisien ajoista 2030-luvulle julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.6.2018 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Sampsa Hyysalo (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Petri Tapio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
KTM Ville Lauttamäki on syntynyt vuonna 1976 ja kirjoitti ylioppilaaksi Luostarivuoren lukiossa vuonna 1995. Lauttamäki suoritti korkeakoulututkintonsa (KTM) Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2003. Väitöksen alana on tulevaisuudentutkimus. Lauttamäki työskentelee Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa väitöskirjatutkijana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0405181978, ville.lauttamaki@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/lauttamaki_ville.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7234-0