Lihavuusleikkaus parantaa tehokkaasti maksan insuliiniresistenssiä (Väitös: LL Heidi Immonen, 27.4.2019, sisätautioppi)
LL Heidi Immonen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan maksan energia-aineenvaihduntaa lihavilla aikuisilla potilailla käyttämällä moderneja kajoamattomia PET- ja magneettikuvantamismenetelmiä. Tutkimuksen perusteella lihavuusleikkauksella saavutettu painonlasku parantaa tehokkaasti maksan insuliiniresistenssiä ja vähentää maksan rasvoittumista.
Lihavuus on merkittävä ja yleistyvä terveysongelma. Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus on yhteydessä lihavuuteen. Maksan insuliiniresistenssi altistaa lihavat henkilöt diabeteksen kehittymiselle. Lihavuusleikkaus on nykyisin tehokkain lihavuuden hoitokeino, ja se johtaa usein diabeteksen paranemiseen.
Maksalla on keskeinen tehtävä elimistön glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyssä. Maksan aineenvaihdunta kuitenkin häiriintyy vaikeassa lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa. Diabetesta sairastavilla insuliiniresistenteillä potilailla maksa tuottaa liiallisesti glukoosia verenkiertoon, mikä johtaa hyperglykemiaan.
Heidi Immonen tutki väitöskirjassaan lihavuusleikkauksen jälkeisen painonlaskun vaikutusta maksan glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mekanismeja, joilla lihavuusleikkaus johtaa insuliiniresistenssin vähenemiseen ja diabeteksen paranemiseen.
Lihavuusleikkaus voi parantaa rasvamaksan
Immonen tutki positroniemissiotomografia (PET), magneettiresonanssi (MRI) ja magneettispektroskopia (MRS) -kuvantamisen avulla aivojen ja maksan glukoosiaineenvaihduntaa, maksan rasva-aineenvaihduntaa sekä maksan verenkiertoa, kokoa ja rasvapitoisuutta ennen lihavuusleikkausta ja kuusi kuukautta sen jälkeen.
– Osoitin tutkimuksessani, että leikkauksen jälkeisen painonlaskun jälkeen maksan insuliiniherkkyys parani huomattavasti ja maksan glukoosituotto väheni terveiden, normaalipainoisten verrokkien tasolle, Immonen selittää.
– Lisäksi maksan rasvapitoisuus väheni merkittävästi leikkauksen jälkeen, mikä johti rasvamaksan paranemiseen. Maksan verenkierrossa havaittiin leikkauksen jälkeen muutoksia, jotka saattavat olla yhteydessä maksan aineenvaihdunnan paranemiseen leikkauksen jälkeen, Immonen lisää.
Myös aivot ovat insuliiniherkkä elin
Aivot osallistuvat maksan glukoosintuoton säätelyyn. Toisin kuin aikaisemmin ajateltiin, viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös aivot ovat insuliiniherkkä elin.
– Tutkimuksessani pystyin PET-kuvantamisen avulla osoittamaan, että lihavilla havaittava aivojen glukoosivaihdunnan häiriö oli yhteydessä maksan liialliseen glukoosintuottoon, Immonen kertoo.
Immosen väitöstutkimus tuotti uutta tietoa elimistön glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelystä. Lihavuusleikkauksen mekanismien selvittäminen auttaa ymmärtämään tyypin 2 diabetesta ja kehittelemään uusia menetelmiä lihavuuden ja diabeteksen hoitoon.
***
LL Heidi Immonen esittää väitöskirjansa Effect of Bariatric Surgery on Liver Metabolism - Studies using positron emission tomography julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 27.4.2019 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimivat professori Hannele Yki-Järvinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0503238301, heidi.immonen@utu.fi
