Kotitalouspalveluiden markkinat kasvussa maailmalla – työntekijöiden asema usein unohtuu (Väitös: VTM Merita Jokela, 24.8.2018, sosiaalipolitiikka)

Turun yliopiston tiedote 16.8.2018

Hoivantarve kasvaa maailmanlaajuisesti väestön ikääntyessä ja naisten työssäkäynnin yleistyessä, eikä julkinen hoivapalveluiden tarjonta riitä perheiden kasvaviin tarpeisiin. Kotitaloudet ulkoistavat kotitöitä myös saadakseen lisää vapaa-aikaa arkeen. Palkattu kotitalous- ja hoivatyö, eli perinteinen kodinhoitajien ja kotiapulaisten tekemä työ on maailmanlaajuisesti kasvava ilmiö, ja monissa maissa puhutaan jopa kotiapulaisten paluusta. Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että maailmassa on 67 miljoonaa kotitaloustyöntekijää. 

Turun yliopistossa tehty kansainvälinen vertailututkimus osoittaa, että monista kehitysaskelista huolimatta sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus määrittävät edelleen palkatun kotitaloustyön ja sen työntekijöiden asemaa niin kehittyvissä kuin teollistuneissa maissa. 

– Kyse ei ole maiden keskinäisistä tuloeroista, vaan nimenomaan maan sisällä vallitsevasta rikkaiden ja köyhien välisestä kuilusta. Maissa joissa kuilu on suurempi, yksityisten kotitalouspalveluiden alalla työskentelevien osuus työssä käyvistä on korkeampi. Entisajan kytkös eriarvoisuuteen on säilynyt, toteaa tutkija Merita Jokela. 

Tutkimuksessa kotitaloustyön yleisyyttä tarkasteltiin 74 maassa. Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi maahanmuuttajien korkeampi osuus väestöstä oli yhteydessä laajempaan kotitaloustyön sektoriin. Monissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Italiassa ja Espanjassa, yli puolet kotitaloustyöntekijöistä on maahanmuuttajia. 

Epävarmuus ja heikot työolot leimaavat yksityisissä kotitalouksissa teetettyä kotitaloustyötä

Jokelan tutkimus osoittaa, että palkattua kotitalous- ja hoivatyötä tekevillä on suurempi riski työskennellä prekaareissa työoloissa kuin muilla toimialoilla työskentelevillä. Prekaarin työn tunnusmerkkejä ovat työn osa-aikaisuus, matala palkka, työn lyhytkestoisuus ja työttömyyden kokeminen. Työolojen prekaariutta tutkija tarkasteli Saksassa, Luxemburgissa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa.

– Kotitaloustyön arvostus on usein heikkoa, tai sitä ei pidetä oikeana työnä. Työtä tehdään yksityisissä kotitalouksissa eivätkä kotitaloudet aina miellä itseään työnantajina. Lisäksi yksityisissä kotitalouksissa tapahtuvan työn työehtojen valvonta on vaikeaa, Jokela kuvaa.

Tutkimuksessaan Jokela tarkastelee lisäksi tekijöitä, jotka pitävät kotitaloustyön eriarvoisessa asemassa ja estävät alan työolojen kehittymisen ja työntekijöiden aseman paranemisen. Jokelan tutkimus vahvistaa, että poliittisella päätöksenteolla on suuri merkitys siihen, miten kotitaloustyön markkinat muotoutuvat. 

– Monissa maissa yksityisiä kotitalous- ja hoivapalveluita on pyritty kehittämään ja säätelemään toimialaan suoraan kohdistuvilla ohjelmilla, joista tunnetuimpia esimerkkejä ovat palvelusetelit ja kotitalousvähennys. Euroopan ulkopuolella useat maat rekrytoivat niin kutsuttujen caregiver-ohjelmien puitteissa kotitalous- ja hoivatyöntekijöitä suoraan kotitalouksien palvelukseen määräaikaisilla viisumeilla, Jokela kertoo. 

Jokelan mukaan ensimmäinen usein kehittää kotitaloustyön parissa työskentelevistä palveluntarjoajia joko yrittäjinä tai yritysten työntekijöinä. Jälkimmäinen järjestelmä ylläpitää perinteistä kotiapulaisen ammattia jossa työnantajia ovat kotitaloudet. Kun Etelä- ja Keski-Euroopassa toimet ovat kohdistuneet erityisesti ikääntyvien hoitamiseen, Pohjois-Euroopassa kotitalousvähennyksen ja palvelusetelien kaltaiset ohjelmat kattavat usein kaikki kotitalouksissa tehdyt palvelut siivouksesta remontteihin. 

Etenkin EU-maissa kotitalouspalveluiden markkinoita puolustetaan työpaikkojen luomisella ja pimeän työvoiman kitkemisellä. Jokela vahvistaa, että erilaiset kotitaloustyön markkinoita kehittävät ohjelmat voivat vähentää pimeää työvoimaa. Samalla hän korostaa, että myös sillä on merkitystä, mitä jätetään poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle.

– Kansainvälisesti löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten etenkin julkisen tuen puute hoivapalveluissa yhdistettynä laajaan epäviralliseen sektoriin ylläpitävät työntekijöiden kannalta kestämätöntä järjestelmää, jossa kotitaloustyöntekijät työskentelevät kotitalouksissa usein alle minimipalkalla, ilman oikeutta sosiaaliturvaan, ylityökorvauksiin, lomaan tai eläkkeeseen, Jokela sanoo.

Kansainvälinen vertailututkimus tarjoaa tärkeää taustoitusta ajankohtaisiin kysymyksiin hoivan järjestämisestä ja laadusta sekä etenkin naisvaltaisten matalapalkka-alojen työehdoista. Tutkija haluaa herättää laajempaa keskustelua myös Suomessa kotitalous- ja hoivatyön markkinoiden tulevaisuudesta sekä siitä, millä ja kenen ehdoilla politiikkaa tehdään. Miten esimerkiksi kotihoidon piirissä olevien vanhusten palvelut tulisi järjestää tulevaisuudessa, millä tavalla kotitalouksia tulisi tukea ja miten järjestelmä ottaa huomioon alalla työskentelevät? 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijana työskentelevä Jokela väittelee kotitaloustyön kansainvälisestä asemasta ja työolojen kehittymisestä Turun yliopistossa elokuun lopussa. 

*** 

VTM Merita Jokela esittää väitöskirjansa The Layers of Inequality in Paid Domestic Labour: a Global Study on Domestic Workers and Precarious Work julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.8.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Sabrina Marchetti (Ca'Foscari University of Venice) ja kustoksena professori Veli-Matti Ritakallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

VTM Merita Jokela on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin saksalaisessa koulussa vuonna 2001. Jokela suoritti korkeakoulututkintonsa (VTM) Turun yliopistossa vuonna 2008. Väitöksen alana on sosiaalipolitiikka. Jokela työskentelee tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 709 8720, mmjoke(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/jokela_merita.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN 978-951-29-7345-3