Kokeneiden työntekijöiden suojelu massairtisanomisissa voi laskea työntekijöiden liikkuvuutta – mutta olla kokonaistalouden kannalta hyödyllistä (Väitös: VTM, MSc Oskari Vähämaa, 1.6.2018, taloustiede)

25.05.2018

Turun yliopistossa väittelevä Oskari Vähämaa tarkastelee väitöskirjassaan instituutioiden ja politiikkatoimenpiteiden kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Väitöskirja keskittyy erityisesti työmarkkinoiden tasapainojen vertailuun, kun työntekijät voivat valita, odottavatko he aiempaan kokemukseensa sopivien työpaikkojen avautumista vai etsivätkö he uuden tyyppisiä työpaikkoja.

Turun yliopiston tiedote 25.5.2018

Ajankäyttötutkimukset paljastavat, että työttömien työnhakuun käyttämä aika vaihtelee voimakkaasti hakijoiden välillä. Osa käyttää työnhakuun lähes yhtä paljon aikaa kuin työssä olevat työntekoon, kun taas toiset raportoivat työnhaun vievän vain muutamia minuutteja keskimääräisestä päivästä.

Tästä huolimatta tyypilliset työmarkkinoita analysoivat mallit, joiden avulla institutionaalisia muutoksia ja politiikkatoimenpiteitä pyritään analysoimaan, olettavat kaikkien työttömien etsivän aktiivisesti uutta työpaikkaa.

Irtisanomisjärjestys vaikuttaa työntekijöiden ammatilliseen jakautumiseen, työttömyyteen ja kokonaistuotantoon

Oskari Vähämaa analysoi tutkimuksessaan ammatillisen osaamisen suojelun vaikutuksia massairtisanomistilanteissa, kun työntekijöiden inhimillinen pääoma voi rapautua työttömyysjaksojen aikana ja epätäydellisistä sopimuksista johtuen markkinat eivät kohdista irtisanomisia tehokkaasti.

– Koska irtisanomisjärjestyksen vaikutukset ovat läheisesti sidottuja työttömien ammatilliseen liikkuvuuteen, analyysini keskittyi työntekijöiden uranvaihtojen tarkasteluun. Tutkimustulosteni mukaan irtisanomissääntö, joka kohdistaa massairtisanomiset etupäässä kokemattomiin työntekijöihin, laskee ammattien välistä liikkuvuutta verrattuna tilanteeseen, jossa kaikilla työntekijöillä on sama irtisanomisriski. Toisaalta tällöin talouden tuotanto on suurempi ja työttömyys pienempi, Vähämaa selittää.

Erilaiset liittorakenteet vaikuttavat työttömyyteen ja sen jakautumiseen

Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa suuri osa työttömistä palaa takaisin aiempaan työpaikkaansa. Kun tämä huomioidaan tavanomaisessa työttömyyttä tarkastelevassa analyysimallissa, suurella kaikkia työntekijöitä edustavalla ammattiliitolla on vahva vaikutus kokonaistyöttömyyteen. Lisäksi talouden työttömyyden nousu ei kannusta työttömiä työpaikkojen etsintään. Jos työttömät järjestäytyisivät useaan pieneen ammattiliittoon, olisi työttömyyden kokonaisreaktio pienempi. Tällöin myös etsintätyöttömyys laskisi.

Vähämaa tarkasteli myös tilannetta, jossa suuri ammattiliitto neuvottelee palkoista työnantajajärjestön kanssa. Tällöin työttömyyden reaktiot ovat selvästi maltillisempia.

– Kuitenkin myös tässä tilanteessa koko työttömyyden nousu on etsinnän poissulkevaa työttömyyttä. Näin ollen kaikissa tarkastelluissa liittorakenteissa uusia työpaikkoja hakevien työttömien suhteellinen osuus laskee voimakkaasti verrattuna tilanteeseen, jossa liittoja ei olisi, Vähämaa huomauttaa.

***

VTM, MSc Oskari Vähämaa esittää väitöskirjansa Essays on Non-Search Unemployment and Monetary Policy julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.6.2018 klo 12 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Ludo Visschers (University of Edinburgh, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Jouko Vilmunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

VTM, MSc Oskari Vähämaa on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoitti ylioppilaaksi Luostarinvuoren lukiossa Turussa vuonna 2001. Vähämaa suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Universitat Pompeu Fabrassa Espanjassa vuonna 2012. Väitöksen alana on taloustiede. Vähämaa työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p 0294504120 omvaha@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/vahamaa_oskari.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.utupub.fi/handle/10024/145011

Luotu 25.05.2018 | Muokattu 27.11.2018

Asiasanat

taloustiede