Hoitotyön opiskelijan harjoittelua voi ohjata mobiilisti (Väitös: TtM Camilla Strandell-Laine, 15.2.2019, hoitotiede)
Hoitotyön opiskelijat arvioivat opettajan mobiilisti toteuttaman harjoittelun etäohjauksen laadukkaammaksi kuin perinteisen, sähköpostitse toteutettavan etäohjauksen. Ohjauksessa käytetty mobiilisovellus oli opiskelijoiden mielestä helppo oppia ja käyttää. TtM Camilla Strandell-Laine osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että mobiiliohjauksella pystytään tukemaan hoitotyön opiskelijoiden harjoittelun aikaista osaamisen kehittymistä yhtä tehokkaasti kuin perinteisellä etäohjauksella.
Aikaisemman tutkimuksen mukaan harjoittelun aikainen kasvokkain tapahtuva hoitotyön opiskelijan ja opettajan välinen ohjaus on vähentynyt huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Camilla Strandell-Laine tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan mobiililaitteiden käyttöä hoitotyön opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun aikaisessa ohjauksessa. Lisäksi hän kehitti ja tutki mobiilisovelluksen käyttöä hoitotyön opiskelijoiden osaamisen kehittymistä tukevana innovatiivisena ohjausmenetelmänä.
Yhteyden saanti ohjaavaan opettajaan helpottui
Strandell-Laineen väitöskirjatutkimuksessa testattiin mobiiliohjauksen vaikuttavuutta kokeellisella asetelmalla 102 hoitotyön opiskelijan keskuudessa viiden viikon harjoittelujakson aikana. Mobiiliohjausta saavan interventioryhmän opiskelijoiden harjoittelujakson aikaista osaamisen kehittymistä verrattiin etäohjausta sähköpostitse saavaan kontrolliryhmään. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten mobiiliohjaus vaikuttaa opiskelijoiden kokemaan harjoittelun oppimisympäristön laatuun.
– Mobiiliohjaus osoittautui tehokkaaksi ohjausmenetelmäksi. Opiskelijat arvioivat opettajan ohjauksen kokonaisuudessaan laadukkaammaksi. Lisäksi he kokivat, että opettajaan sai helpommin yhteyden kuin sähköpostitse toteutettavassa etäohjauksessa, Strandell-Laine kertoo.
Mobiiliohjausta voidaan suositella vaihtoehtoiseksi ohjausmenetelmäksi
Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, että mobiiliohjaus olisi tehokkaampi menetelmä tukemaan opiskelijoiden harjoittelun aikaista osaamisen kehittymistä sähköpostitse toteutettavaan etäohjaukseen verrattuna. Tutkimus tuotti kuitenkin lupaavia tuloksia hoitotyön koulutuksen näkökulmasta, sillä mobiiliohjaus edisti opiskelijoiden osaamisen kehittymistä yhtä hyvin kuin perinteinen sähköpostitse toteutettu ohjausmenetelmä.
– Opiskelijat arvioivat mobiililaitteella toteutetun ohjauksen laadun ja mobiilisovelluksen käytettävyyden hyväksi. Vastaavia kokeellisella asetelmalla toteutettuja tutkimuksia ei ole aiemmin raportoitu, mutta tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, Strandell-Laine huomauttaa.
Tutkimusnäyttöön perustuva mobiilisovellus vastaa digitalisaation haasteisiin
Study@CampusPro-mobiilisovellus mahdollistaa harjoittelun aikaisen dokumentaation ja vuorovaikutuksen. Sovellus kehitettiin yhteistyössä suomalaisen ohjelmistoalan yrityksen ja hoitotyön opiskelijoiden kanssa.
Sovelluskehittämisen lähtökohtana olivat Strandell-Laineen kirjallisuuskatsaus mobiililaitteiden käytöstä hoitotyön opiskelijan ja opettajan välisessä harjoittelun aikaisessa ohjauksessa sekä opetussuunnitelman, lainsäädännön, ohjauksen laatukriteerien ja hoitotyön käytännön asettamat reunaehdot.
Strandell-Laineen väitöskirjatutkimuksessa kehitetty ja testattu mobiilisovellus on digiajan haasteisiin vastaava innovaatio hoitotyön opiskelijan ja opettajan väliseen harjoittelun aikaiseen etäohjaukseen, mutta vaatii vielä lisäkehittämistä.
– Tutkimusaihe on tärkeä ja ajankohtainen terveysalan koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta sekä ohjauksen ja tulevaisuuden hoitotyön laadun varmistamisessa, Strandell-Laine huomauttaa.
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämät valmiudet.
***
TtM Camilla Strandell-Laine esittää väitöskirjansa Nursing student–nurse teacher cooperation using mobile technology during the clinical practicum julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.2.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Mikko Saarikoski (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0400497399, camilla.strandell-laine@novia.fi
