Globaali markkinatalous kaipaa toimiakseen kaikkien osallisten yhteistyötä (Väitös: OTM Michael Ristaniemi, 31.10.2020, kilpailuoikeus)
OTM Michael Ristaniemi arvioi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kilpailuoikeuden kansainvälistä ulottuvuutta. Kansainvälinen kilpailuoikeus on sirpaleista ja tehotonta, mutta Ristaniemen tutkimus tuo esiin, miten viranomaisten tiiviimmällä yhteistyöllä ja koordinaatiolla voisi kehittää nykytilaa sekä miten yritykset tulisi nähdä yhteistyökumppaneina tässä kehitystyössä.
Toimivat markkinat edellyttävät kilpailua, joka kirittää yrityksiä tarjoamaan mahdollisimman hyvää laatua mahdollisimman edullisesti ja kohti jatkuvaa parantamista. Toimiva kilpailu taas edellyttää reilun kilpailemisen sääntöjä ja sääntöjen valvontaa. Kilpailun säänteleminen ja valvonta ovat erityisen haastavia kansainvälisessä kaupassa, sillä kilpailuoikeuden päämääristä ei vallitse riittävää poliittista yhteisymmärrystä.
– Kansainväliseen kauppaan ja sen sääntelyyn liittyy suurvaltapolitiikka, joka tuo omat rajoitteensa. Nykyisessä järjestelmässä on monia valuvikoja, mistä on viime kädessä haittaa meille jokaiselle, Ristaniemi taustoittaa tutkimustaan.
Globaalisti ajatellen kilpailuoikeus on Ristaniemen mukaan sekavaa ja monella tapaa tehotonta. Yrityksen liiketoimintaan voi samanaikaisesti kohdistua jopa kymmenien maiden kilpailusääntöjä, jotka saattavat olla ristiriitaisia. Esimerkiksi yrityskaupan viranomaiskäsittelyyn voi pahimmillaan mennä vuosia ennen kuin tiedetään, voidaanko kauppa viedä läpi, millä on liike-elämälle haitallinen vaikutus. Samanaikaisesti sääntöjen valvonta on tehotonta: suuri osa kilpailusääntöjen vastaisesta toiminnasta jää havaitsematta.
– Erityinen haaste piilee siinä, että kilpailemisen säännöt ja niiden valvojat pitkälti noudattavat valtioiden rajoja, vaikka monet markkinat ja niillä toimivat yritykset ovat kansainvälisiä.
Luottamus mahdollistaa syvemmän viranomaisyhteistyön
Suurimmassa osassa maailman valtioista on nykyään kilpailuoikeutta ja -valvontaa. Tämä kytkeytyy Ristaniemen mukaan siihen, että markkinatalous on maailman hallitseva talousjärjestelmä.
– Tämä on merkittävä kasvu lyhyessä ajassa, sillä luku oli vielä vuonna 1990 alle kaksikymmentä valtiota. Viranomaisvalvonnan taso ja resursointi kuitenkin vaihtelee merkittävästi valtioiden välillä.
Maailman kauppajärjestö WTO pyrki luomaan kansainvälisiä kilpailusääntöjä 2000-luvun alussa, mutta epäonnistui. Kilpailuoikeuden kansainvälinen yhteistyö on tällä vuosituhannella painottunut kansallisten viranomaisten väliseen vapaaehtoiseen tiedonjakoon. Tämä on ollut hyväksi keskinäisen luottamuksen ja ymmärryksen rakentamiselle, joka luo pohjaa syvällisemmälle yhteistyölle.
– Uskon, että viranomaistason yhteistyö on valmis ottamaan harppauksen kohti syvempää yhteistyötä, kuten keskinäisten hallintokäytäntöjen parempaa koordinaatiota.
Yrityksistä merkittäviä kilpailuvalvojia
Kilpailuoikeuden rikkomisesta voi seurata yrityksille miljoonaluokan sakkoja ja valtiosta riippuen myös johdolle vankeusrangaistuksia. Kiinnijäämisen riski on kuitenkin pieni ja Ristaniemi esittää, että viranomaisvalvonnan tulisi luoda yrityksille sakkouhan rinnalle muitakin kannustimia ehkäistä kilpailunvastaista toimintaa.
– Kilpailuoikeuden rikkomuksiin on monia syitä. Uskon, että valtiolla olisi potentiaalia parantaa markkinoiden toimivuutta luomalla yrityksille monipuolisia kannustimia panostaa omaan niin sanottuun compliance-toimintaansa.
Kansainvälisillä yrityksillä on erityisen hyvät mahdollisuudet edistää kilpailuoikeuden kansainvälistä toteutumista, sillä ne toimivat usein samankaltaisilla sisäisillä toimintamalleilla kaikkialla. Tehokkaasta omavalvonnasta hyötyisivät erityisesti vähemmän kehittyneiden maiden viranomaiset.
– Yritysten parempi huomioiminen olisi eräänlaista jaettua hallintovaltaa ja malli tulisi luoda huolellisesti. Sitä olisi hyvä voida soveltaa kansainvälisessä yhteistyössä, jolloin käytännöt leviäisivät mahdollisimman laajalti.
***
OTM Michael Ristaniemi esittää väitöskirjansa ”International antitrust - toward upgrading coordination and enforcement” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 31.10.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku). Tilaisuutta voi seurata etänä: https://echo360.org.uk/section/e328bb24-5d5a-49b8-90ec-f3b96a9233cf/public
Vastaväittäjänä toimii professori Petri Kuoppamäki (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Antti Aine (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kilpailuoikeus.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 0405190832, mparis@utu.fi
