Eriytyvät digitaaliset valmiudet eriarvoistavat nuorten mahdollisuuksia informaatioyhteiskunnassa (Väitös: FM, KM Meri-Tuulia Kaarakainen, 3.12.2019, koulutussosiologia)
FM, KM Meri-Tuulia Kaarakainen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että sukupuolittuneet teknologiaorientaatiot ja koulutusvalinnat määrittävät suomalaisnuorten digitaalisia valmiuksia. Digitaalisesti kyvykkäät yksilöt hyötyvät eniten yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä avautuvista mahdollisuuksista.
Suomalaisopiskelijoiden digitaalisessa osaamisessa ja käyttötottumuksissa on merkittäviä sukupuolten välisiä eroja. Opiskelijoiden teknologiamieltymysten ja koulutusvalintojen voimakas sukupuolittuneisuus vahvistavat toinen toistaan ja tulevat näin lisänneeksi informaatioyhteiskunnan kansalaisten keskuudessa sukupuoleen perustuvia jakoja.
Digitaalinen kyvykkyys kertyy todennäköisimmin miesvaltaisten koulutusalojen, kuten tieto- ja viestintäteknologian ja pitkän matematiikan opiskelijoille. Näillä aloilla opiskelijoiden digitaaliset valmiudet ovat hyvät sukupuolesta riippumatta.
Koulutusvalintojen sukupuolittuneisuus korostuu etenkin opiskelijoiden ilmaisemassa kiinnostuksessa ICT-alasta tulevana jatkokoulutus- tai ammattialana: toisen asteen miesopiskelijoista ICT-alalle ilmoittaa aikovansa joka kymmenes, kun naisopiskelijoista alaa pitää kiinnostavana alle prosentti.
– Digitaaliset käyttökokemukset ja digitaalinen osaaminen ovat toisiaan vahvistavia. Digitaalinen kyvykkyys kumuloituu toisille yksilöille lisäten todennäköisyyttä, että nämä myös hyötyvät eniten yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä avautuvista mahdollisuuksista elämässään, Kaarakainen sanoo.
Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu viidestä tutkimusartikkelista, jotka analysoivat kaikkiaan 11 820 suomalaisopiskelijan digitaalisia käyttötottumuksia ja digitaalista osaamista. Sukupuolierojen näkyessä selvästi 12–22-vuotiaiden aineistossa voidaan sukupuolittuneiden teknologiaorientaatioiden olettaa kehittyvät jo varhaisessa lapsuudessa.
Opetuksen digitalisointi ei yksin riitä, tarvitaan tavoitteet ja pedagogiikkaa
Koulutussosiologian alaan kuuluva väitöskirja pyrkii laajentamaan näkemystä digitaaliteknologioista koulutuksessa korostamalla teknologioiden informaatioyhteiskunnassa yksilöille avaamia osaamiseen ja osallisuuteen liittyviä mahdollisuuksia sekä lisäämällä tietoisuutta digitaalisen syrjäytymisen yksilöille aiheuttamista riskeistä.
– Digitaalisten taitojen omaksumista ei tule jättää pelkän teknologian opetuskäytön lisäämisen varaan, vaan tarvitaan omat oppimistavoitteet ja pedagogiikka, joka tukee näiden taitojen kehittymistä, Kaarakainen painottaa.
Digitaalisten kansalaistaitojen hankkiminen ei Kaarakaisen mukaan myöskään voi jäädä lasten ja nuorten oman aktiivisuuden tai mieltymysten varaan, sillä digitaalista osaamista edellytetään tulevaisuudessa kaikilla elämänalueilla. Lisäksi teknologian nopean kehittymisen myötä välttämättömien taitojen tason noustessa jatkuvasti on riski jäädä jälkeen yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla tarvittavasta taitotasosta alati läsnä.
– Koulutuksen on taattava riittävät digitaaliset taidot ja niiden jatkuvan osaamisen kehittämisen valmiudet kaikille lapsille ja nuorille. Näin voidaan ehkäistä digitaalisen eriarvoisuuden nuorten myöhemmälle elämälle haitallisia vaikutuksia.
***
FM, KM Meri-Tuulia Kaarakainen esittää väitöskirjansa "Education and Inequality in Digital Opportunities. Differences in Digital Engagement Among Finnish Lower and Upper Secondary School Students" julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 3.12.2019 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Petri Nokelainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Osmo Kivinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on koulutussosiologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 163 6689, merluo@utu.fi
