Ensimmäisen työntekijän palkkaustuella ei ollut työllisyysvaikutuksia (Väitös: VTM Annika Nivala, 8.10.2021, taloustiede)

Julkisessa keskustelussa ehdotetaan ajoittain, että ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukeminen parantaisi työllisyyttä. Taustalla on ajatus siitä, että ensimmäisen työntekijän palkkaamisen vaikeus hidastaa tai jopa estää yritysten kasvua. Perusteluna on usein yksinyrittäjien suuri määrä: kaikista yrityksistä reilusti yli puolet on yksinyrittäjiä. Palkkaustuen vaikutuksista ei ole tätä ennen tutkittua tietoa.

Vuosina 2007–2011 voimassa ollut palkkaustuki oli alueellinen eli sitä saivat yritykset vain tietyissä kunnissa. Tuen vaikutuksia voidaan tutkia vertaamalla työnantajaksi ryhtymistä tukialueella ja sen ulkopuolella ennen ja jälkeen tuen voimaantulon.

- Tulosten perusteella palkkaustuki ei edistänyt yritysten ryhtymistä työnantajaksi. Taustalla on tuen matala käyttöaste eli vain harva työnantajaksi ryhtynyt yritys käytti sitä. Näin keskimääräinen vaikutus jää vääjäämättä pieneksi, vaikka jotkut harvat yritykset tukeen reagoisivatkin, toteaa Nivala.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös matalan käyttöasteen mahdollisia syitä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että vain pieni osa yrityksistä oli tietoisia palkkaustuesta. Tuen käyttöä rajoitti myös se, että se koski vain kokoaikaisia, toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Nivalan mukaan rajoitukset tuen käytössä tekevät tuesta yrityksille vähemmän houkuttelevan.

Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla valtion järjestämä satunnaistettu rekrytointitukikokeilu yksinyrittäjille. Väitöskirjassaan Nivala esittelee kokeilun suunnitelmaa rekisteriaineistojen avulla. Kokeilun suunnittelussa on otettu oppia aiemmasta kokeilusta tuen houkuttelevuuden kasvattamiseksi.

- Satunnaistetulla kokeiluasetelmalla voidaan saada luotettavaa tietoa rekrytointituen vaikutuksista yksinyrittäjiin. Näin politiikkaa voidaan ensin kokeilla pienessä mittakaavassa ja arvioida vaikutuksia ennen täyttä käyttöönottoa, selittää Nivala.

Verotarkastuksilla ehkäistään veronkiertoa

Väitöskirjassa tutkittiin myös verotarkastusten vaikutuksia yritysten veroilmoittamiseen. Verotarkastuksilla verottaja voi selvittää, onko yritys maksanut oikean määrän veroja ja korjata mahdolliset virheet ilmoituksissa. Tarkastukset toimivat pelotteena: veronkierrosta kiinnijäämisestä voi seurata korotetut verot tai rangaistus.

- Ainutlaatuisen aineiston avulla pystymme tarkastelemaan yritysten veroilmoituksia ennen ja jälkeen verotarkastuksen ja vertaamaan tätä kehitystä yrityksiin, joita ei ole tarkastettu. Tulosten perusteella yritykset näyttävät lisäävän verottajalle ilmoitettuja voittoja pysyvästi verotarkastuksen jälkeen. Tämän perusteella verotarkastusten lisääminen lisäisi verotuloja ja vähentäisi yritysten veronkiertoa, Nivala sanoo.

Nivalan mukaan yritykset ovat keskeisiä verojen maksun valvonnan kannalta, koska ne maksavat suuren osan myös henkilöiden ja kulutuksen veroista. Verottaja saa lisäksi yrityksiltä tietoa työntekijöiden ja omistajien verotettavista tuloista, mikä vähentää henkilöiden mahdollisuuksia veronkiertoon. Tutkimuksessa havaittiinkin, että yritykset lisäävät verotarkastuksen jälkeen myös ilmoitettuja palkkakuluja ja työntekijöiden määrää.

***

VTM Annika Nivala esittää väitöskirjansa ”Essays on Firm Responses to Tax Policy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.10.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.

Vastaväittäjänä toimii professori Sebastian Siegloch (Mannheimin yliopisto, Saksa) ja kustoksena professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: annika.nivala@labour.fi, p. +358 40 940 2803 (Palkansaajien tutkimuslaitos)