Muhammad Sufyanin väitöstutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten arvoa luodaan erilaisissa maahanmuuttajien omistamissa yrityksissä. Tutkimukseen valikoitui esimerkiksi etnisiä, kohdemaassa saman etnisen ryhmän jäseniä palvelevia yrityksiä sekä kansainvälisiä maahanmuuttajien omistamia yrityksiä, jotka palvelevat kansainvälisiä asiakkaita useissa eri maissa.
Tutkimuksen tärkein kontribuutio on jaettavissa kolmeen näkökohtaan. Ensinnäkin maahanmuuttajien omistamia yrityksiä ei tulisi lyhytnäköisesti pitää marginaalisina, merkityksettöminä kauppakumppaneina. Maahanmuuttajien omistamat yritykset ovat moninaisia ja luovat arvoa monin eri tavoin.
– Esimerkiksi etniset yritykset pohjaavat arvonluonnin kohdemaassa saman etnisen ryhmän jäseniin ja luovat näin tuotteen tai palvelun kohdemaan etnisille asiakkaille. Toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajien omistamat kansainväliset yritykset luovat arvoa koordinoimalla tarjontaansa yhdessä lähtömaan ja kohdemaiden sidosryhmien kanssa, jotta ne voivat tarjota tuotteita ja palveluita sekä etnisille että ei-etnisille asiakkaille useissa eri maissa, Sufyan kertoo.
Toiseksi empiirisen tutkimuksen löydökset osoittivat, että kansainvälisten ja maahanmuuttajien omistamien yritysten toimintamallissa perustajan lähtömaa korostuu operatiivisena areenana, mutta strateginen johtaminen tapahtuu perustajan nykyisessä asuinmaassa. Tämä järjestely auttaa yrityksiä yhdistämään lähtömaan edulliset resurssit kohdemaan yritystoimintaa tukevaan ekosysteemiin ja asiakkaiden läheisyyden tuomiin etuihin.
Kolmanneksi tutkimus osoittaa, että muut kuin maahanmuuttajataustaiset yrittäjät eivät pysty hyötymään samankaltaisista toimintamalleista, sillä maahanmuuttajayrittäjillä on hallussaan ainutlaatuinen henkilökohtaisen tietotaidon varanto, joka on kehittynyt sosiaalisten kokemusten kautta heidän kouluttautuessaan ja työskennellessään sekä lähtömaassaan että useissa kohdemaissa.
Löydökset edesauttavat maahanmuuttoon liittyvien päätösten tekoa maahanmuuttajia vastaanottavissa maissa kuten Suomessa. Löydökset myötävaikuttavat esimerkiksi luonnonvarojen harkitun käytön suunnitteluun.
– Tulevaisuuden yhteiskunnassa on tärkeää mahdollistaa tarvittavan tuen saaminen maahanmuuttajayrittäjille, jotta he pystyvät toimimaan osana valtiontaloutta.
Ekosysteemissä kaikkien instituutioiden, mukaan lukien yliopistojen, valtionhallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen, tulisi toimia yhdessä parantaakseen maahanmuuttajien mahdollisuuksia hyödyntää taloudellisia, institutionaalisia ja markkinoihin liittyviä resursseja. Näin voitaisiin myös vähentää heidän kokemaansa kulttuurista eristäytymistä, ahdistuneisuutta ja systeemistä syrjintää.
Sufyanin mukaan on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, että tuen tarve on hyvin erilaista esimerkiksi maahanmuuttajan omistamassa etnisiä ryhmiä palvelevassa ravintolassa kuin maahanmuuttajan omistamassa kansainvälisessä ohjelmistoalan yrityksessä, joka toimii useilla markkinoilla. Näin ollen sopivan ekosysteemin kehittäminen on edellytys tarvittavan tuen tarjoamiseksi eri sektoreilla toimiville, monen kokoisille yrityksille.
Löydökset viittaavat myös siihen, että maahanmuuttajayrittäjien rooli voi olla merkittävä eri maiden välisen arvonluonnin yhteensovittamisessa. Digitaalisen aikakauden mahdollistama arvoketjujen siirtäminen paikasta ja jopa maasta toiseen ei enää ole yksin monikansallisten yritysten toimintatapa, vaan se on mahdollista myös pienemmille, resurssiherkemmille yrityksille, jotka osallistuvat arvonluontiin osana kansainvälisiä verkostoja.
Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että yritykset voisivat jakaa arvonluontiin liittyvät toimintatapansa ja prosessinsa satoihin, ellei jopa tuhansiin palasiin, mikä mahdollistaisi tehtävien erottelun ensisijaisiin, keskeisen yrityksen suorittamiin osiin, niihin, jotka keskeinen yritys tai sen yhteistyökumppani voi toteuttaa ulkomailla sekä niihin, jotka olisi mahdollista automatisoida.
– Näin ollen osana maailmanlaajuisia arvonluontiverkostoja yritykset erikoistuvat yhä enemmän ydinosaamiseensa ja uudelleensijoittavat muut toiminnot arvoketjun muille yrityksille. Nämä kansainväliset uudelleensijoittelut ja niihin liittyvät koordinointitehtävät mahdollistavat yritysten resurssien keskittämisen kriittisiin toimintoihin, jotka ovat merkittävimpiä jatkuvan kilpailuedun saavuttamisessa, Sufyan kertoo.
Lisääntynyt ymmärrys osaavan maahanmuuttajayrittäjän kokemuksista ja kyvykkyyksistä osana maailmanjaaluisia arvoketjuja osoittaa myös tarpeen toimintatapojen uudelleentarkastelulle. Uudelleentarkastelua on tehtävä sekä valtionhallinnon että monikansallisten yritysten osalta, jotta maahanmuuttajien tietotaito voidaan hyödyntää paremmin. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien aiemmat ammatilliset ja sosiaaliset kokemukset sekä koulutukseen ja sopeutumiseen liittyvät kokemukset voivat osoittautua arvokkaaksi resurssiksi maailmanlaajuisessa arvonluonnin prosessissa.
***
MSc Muhammad Sufyan esittää väitöskirjansa ”Value Chain Relocations as a Source of Competitive Advantages Among Migrant-owned Firms” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.1.2021 klo 12.00. Väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Sami Saarenkato (Lappeenrannan yliopisto) ja kustoksena Dr. Peter Zettinig (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kansainvälinen liiketoiminta.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
