Diplomi-insinööriä tarvitaan aina, mutta ilman yhteiskuntatilijöiden osaamista ei selvitä. Näin totesi europarlamentaarikko, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alumni Ville Niinistö saattaessaan juuri valmistuneet yhteiskuntatieteilijät uuden tien alkuun tiedekunnan publiikissa.
Publiikissa juhlistettiin kymmeniä maistereiksi ja tohtoreiksi valmistuneita. Osa heistä, psykologit, sosiaalityöntekijät ja logopedit, sai pätevyyden ammattiin, valtaosa valmistui generalisteina laajaan ammattikirjoon: asiantuntijoiksi, tutkijoiksi, virkamiehiksi, viestijöiksi, opettajiksi, lista on loputon.
–Olen saanut kunnian olla opiskelijana sellaisessa tiedekunnassa ja laitoksessa, joka on aina herkällä korvalla kuunnellut opiskelijoiden ääntä ja ottanut opiskelijoita mukaan päätöksentekoon. Minua on kuultu, minua on opetettu, minua on opastettu, ja tärkeimpänä: minua on kohdeltu tasavertaisesti. Ja heti aluksi minulle kerrottiin, etten ole tullut kouluun, vaan yliopistoon. Jo silloin minua valmennettiin siihen, että minulla olisi valmistumiseni kynnyksellä valmiuksia nähdä maailma analyyttisesti, kriittisesti ja laajasti. Sanottiin, että uskalla ajatella, valmistuneen puheenvuoron käyttänyt Anna Grahn totesi.
Hän kertoi katsovansa taloussosiologina maailmaa silmin, jotka näkevät hyvän, laadukkaan koulutuksen suomalaisen yhteiskunnan läpileikkaavana rakenteena.
– On tiedossa, että kaikki koulutus kannattaa, ja saamme olla hyvin ylpeitä siitä, että olemme nyt yhteiskunnallisten asioiden asiantuntijoita. Samalla myös tiedostamme olevamme etuoikeutettu joukko, sillä kaikilla ei ole samanlaisia resursseja päästä yliopistoon. Ei ole parempaa aikaa kuin nyt sanoa ääneen, kuinka arvokasta saamamme koulutus on, Grahn totesi.
Hän muistutti tuoreimpien tutkimusten tukevan pääsykokeista luopumista.
– Tutkimusten mukaan perhetaustalla on edelleen väliä koulutukseen hakeutumisessa Suomessa. Todennäköisyydet kouluttautumiseen kasvavat, kun ihmisellä on korkeasti koulutetut vanhemmat. Tämä vahva luokkataustan periytyminen on sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kysymys. Tämän tiedekunnan vahvuutena on ollut tämänkaltaisiin kysymyksiin paneutuminen ja uuden tiedon tuottaminen, Grahn totesi.
Vahvuutena tuorein tutkittu tieto
Dekaani Louis Clerc muistutti, että takana on iso työ.
–Gradu, tämä 50–100-sivuinen möhkäle, jonka kanssa olette eläneet öitä ja päiviä monta kuukautta, on valmis. Peto on saatu kiinni ja kansien väliin. Väitöskirjan tekijät ovat pärjänneet vielä suuremman haasteen kanssa: kokonainen tutkimusaihe, vapaa ja villi uusi rajaseutu, joka he ovat raivanneet ja rakennuttaneet. Nyt muut tutkijat pystyvät rauhallisin mielin matkustella noissa seuduissa, ja rakentaa omia teitään, Clerc totesi.
Clerc muistutti, että opetus, jonka nyt valmistuneet saivat, erottautuu olennaisesti muusta opetuksesta kahdella tavalla: se on laajempi kuin muualla ja perustuu tutkimukseen, jota valmistuneiden opettajat tekevät.
– Opetus, mitä saatte, on monipuolinen ja korkeatasoinen sen takia, että se perustuu tutkimukseen. Ensinakin se tarkoittaa, että opetuksemme perustuu tieteelliseen huippuun, uusiin avauksiin ja oivalluksiin. Toiseksi se tarkoittaa, että opetimme teille miten tarkastellaan maailmaa tieteellisellä tavalla. Miten jäsennellään omia ajatuksia, miten kirjoitetaan ja pohditaan, löydetään ratkaisuja, Clerc sanoi.
Europarlamentaarikko Ville Niinistö palasi puheessaan omiin opiskeluvuosiinsa 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun taitteessa. Tuolloin vallitsi käsitys liberaalidemokratian voittokulun vääjäämättömyydestä ja tunne siitä, että ovet ovat avoinna kaikkialle.
Tänä päivänä tunnelma on toinen, mutta silti Niinistö kannusti uskomaan, että muutos kohti parempaa on mahdollinen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa yritykset tuntuvat kulkevat nopeammin kuin poliittinen päätöksenteko.
– Olen toiveikas. Kun me kohtaamme alati kriisiYtyvän maailman, me – Suomi, Eurooppa, maailma – voimme kääntää suunnan ja ratkaista nämä ongelmat. Teitä tarvitaan siihen muutokseen, Niinistö totesi.