Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen professorin Benita Heiskasen mukaan Yhdysvaltain marraskuussa pidettävien vaalien lopputulosta ei kannata vielä arvuutella. Koronakriisi on tuonut monimutkaiseen vaalijärjestelmään uudenlaista kaoottisuutta.
Koronakriisin vuoksi suuri osa Yhdysvaltain osavaltioista on lykännyt demokraattien esivaaleja, jotka oli tarkoitus pitää kuluvan kevään ja alkukesän aikana. Myös demokraattien puoluekokousta on jouduttu lykkäämään ja kampanjointiaika on lyhentynyt huomattavasti. Sekä republikaanien että demokraattien ehdokkaat nimetään virallisesti vasta loppukesän puoluekokouksissa.
Joissain osavaltioissa, muun muassa Wisconsinissa, demokraattien esivaalit pidettiin kriisistä huolimatta.
– Siellä tosin on ollut voimakasta julkista keskustelua sen suhteen, voidaanko äänestyksen tulokseen luottaa. Todennäköisesti osa ihmisistä jätti äänestämästä sairastumisen pelon vuoksi, Heiskanen kertoo.
Heiskasen mukaan suurin kysymys on infrastruktuuri ja vaara sen toimimattomuudesta.
– On haastavaa saada Yhdysvaltojen kaltainen suuri kansakunta yhtäkkiä sisäistämään uudenlainen äänestyssysteemi. Osavaltioilla on lähtökohtaisesti hyvin erilaiset käytännöt, eikä ole olemassa mitään tiettyä liittovaltiotason äänestysrakennetta.
Trump käy vaalikampanjaa julkisella esiintymisellään
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa istuva presidentti on lähtökohtaisesti aina vahvoilla. Lisäksi Heiskanen kertoo vaalijärjestelmän suosivan republikaaneja. Presidentin tukena on yleensä vahva talous, kuten Donald Trumpilla on ollut varsinkin ennen koronakriisiä.
– Trumpin hyväksi täytyy sanoa se, että hän kykenee hallitsemaan julkista keskustelua nyt päivittäin. Koska demokraattien todennäköisimmän ehdokkaan Joe Bidenin kampanjatilaisuuksia ei pystytä tällä hetkellä järjestämään, saa Trump helpommin äänensä kuuluviin, Heiskanen sanoo.
Trumpin koronapolitiikka ei juuri eroa hänen muusta politiikasta.
– Se on hyvin poukkoilevaa. Hänen kannanottonsa kytkeytyvät yleensä siihen, kenen kanssa hän on viimeksi keskustellut. Trumpille tyypillinen retoriikka ulkopuolisesta uhasta pätee myös hänen koronapuheissaan.
Joe Biden ei herätä innostusta
Joe Bidenin ehdokkuus ei vaalien alkuvaiheessa herättänyt juuri kiinnostusta.
– Häntä pidettiin aika väsyneenä ehdokkaana, Heiskanen sanoo.
Bernie Sandersin voitettua ylivoimaisesti Nevadan esivaalit syntyi demokraateissa paniikki löytää Sandersille vastaehdokas. Sandersin ajatuksia pidettiin liian radikaaleina. Syntyi tahtotila, jonka avulla Bidenin ehdokkuutta alettiin viedä läpi.
– Biden on pitkän linjan poliitikko ja edustaa Barack Obaman hallinnon jatkuvuutta. Häntä tosin rasittaa korkea ikänsä, sekä syytökset entisen avustajansa seksuaalisesta ahdistelusta. Toisaalta myös Trump on kohdannut samankaltaisia syytöksiä presidenttikautensa aikana.
Vaalien lopputulosta mahdotonta ennustaa
Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, kuinka Yhdysvaltain presidentinvaaleissa käy.
– Ei tiedetä, miten koronakriisi vaikuttaa suureen yhdysvaltalaiseen yleisöön. Marraskuuhun on vielä aikaa. Sanoisin silti, että Trumpilla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi uudelleen, Heiskanen toteaa.
Teksti: Veera Heinonen
