Vuoden opettaja Sanna Mäki: Yhteisöllisyys kehittää opetusta
Maantieteen ja geologian laitoksella työskentelevä Mäki kannustaa rakentavaan vuoropuheluun. Rehellinen kanssakäyminen auttaa opiskelijoita ja henkilökuntaa ymmärtämään toisiaan.
Sanna Mäki nimettiin vuoden yliopiston avajaisissa. Valinnan suorittivat Turun yliopiston rehtori ja ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja pohjautuen opintoasiainneuvoston ja ylioppilaskunnan esitykseen.
Sanna Mäen työhuoneesta, Yliopistonmäen mäen huipulla sijaitsevan Luonnontieteiden talo I:n ylimmästä kerroksesta, avautuu komea näkymä Turun yli.
Yliopisto näkymineen on ennättänyt käydä hänelle tutuksi yli kahden vuosikymmenen mittaisen opiskelun ja opetuksen aikana. Mäki valmistui maisteriksi 1997 ja aloitti opetustyön seuraavana vuonna väitöskirjatutkimuksen ohella. Vuonna 2004 hänet nimitettiin luonnonmaantieteen yliassistentiksi ja kahden vuoden kuluttua yliopistonlehtoriksi.
– Ihan kuin olisin eilen aloittanut, Mäki yllättyy uraansa kerratessaan.
Viihtyminen näkyy myös opetuksen laadussa. Yliopiston avajaiskarnevaalissa maantieteen ja geologian laitoksella yliopistonlehtorina toimiva Mäki nimettiin lukuvuoden 2014–2015 parhaaksi opettajaksi.
Palkitsemisperusteissa sekä kollegat että opiskelijat kiittivät Mäen roolia kokonaisvaltaisesta työstä opetuksessa ja sen kehittämisessä. Mäellä on toisaalta oma vakaa käsitys siitä, mistä hyvästä hänet nimettiin vuoden opettajaksi.
– En ole laitoksen paras opettaja, Mäki väittää ja täydentää: Olen kuitenkin paljon tehnyt töitä yhteisöllisyyden eteen, sillä pidän sitä todella tärkeänä.
Perusteluissa erityisesti opiskelijat arvostivat hänen työtään yhteisöllisyyden rakentajana. Mäen mukaan maantieteen oppiaineessa vallitseekin hyvä yhteishenki, ja opiskelijat koetaan osaksi laitosta. Tämä mahdollistaa sen, että ristiriidoista kyetään keskustelemaan avoimesti henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken.
Avoin vuorovaikutus luo yhteisöllisen ilmapiirin
Viime lukuvuoden aikana Mäki osallistui maantieteen oppiaineen opetukseen monipuolisesti. Hän työskenteli perusopintotason kurssien opettamisesta opinnäytteiden ohjaamiseen. Kurssien opettamisen lisäksi Mäki toimi opinto- ja uraohjaajana sekä kannusti työelämävalmiuksien kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan hänellä oli tarjolla paljon kontaktiopetusta.
– Opetus ja ohjaus sopivat minulle hyvin, vaikka kyllähän se teettää työtä välillä liikaakin, naurahtaa Mäki iloisesti.
Opetuksessa huomaa, että opettajien ja opiskelijoiden kanssakäyminen on mentorimaisempaa kuin Mäen omana opiskeluaikana. Vuorovaikutusta on enemmän, ja se on tasa-arvoisempaa. Opiskelija-opettaja-vuorovaikutuksessa tärkeää on palautteen antaminen ja kuunteleminen.
– Ongelmat eivät aina olekaan ongelmia kun ymmärretään, miksi toinen osapuoli toimii niin kuin toimii.
Avointa palautteenantoa edustavat oppiaineen jokasyksyiset MaaTUPA-illat. Niihin kokoontuu opiskelijoita ja henkilökuntaa yhteensä noin 50–80 henkeä keskustelemaan lukuvuosipalautteen pohjalta opetukseen ja opiskeluun liittyvistä kehittämistarpeista. Vanhat opiskelijat tuovat palautetta tilaisuuteen rohkeasti, jolloin käytäntö siirtyy myös uusille opiskelijoille.
Henkilökunta toimii innoittajana opiskelijoille
Opintojen muuttuva luonne vaatii opettajilta jatkuvaa panostusta. Mäen mukaan opiskelijoille tarjotaan nykyään enemmän räätälöintiä ja joustoja kuin hänen opiskeluaikanaan.
Osa tästä liittyy siihen, että yliopistot pyrkivät suorempaan kanssakäymiseen muun yhteiskunnan kanssa. Opintoja voi suorittaa erilaisina projekteina, kun opiskelijat harjoittavat oman alan osaamistaan käytännössä. Oppiaineet voivat itse myös vaikuttaa tähän kehitykseen.
– Osallistuminen oman alan toimintaan lähtee liikkeelle, kun tarjotaan opetuksessa malleja siihen, miten muun yhteiskunnan kanssa voi toimia vuorovaikutuksessa.
Maantieteen opiskelijat ovat myös itse kehittäneet omaan alaan liittyvää toimintaa. Innostuksena tälle toimivat osaltaan oppiaineen järjestämät alumnitilaisuudet, joissa opiskelijat ovat kuulleet mahdollisuuksista hyödyntää maantieteen osaamista erilaisissa työtehtävissä.
On kyse sitten työelämävalmiuksista tai opintojen sujuvuudesta, yksi asia kuitenkin on opetuksen kehittämisessä varmaa: työ ei ikinä tule valmiiksi. Toisaalta se sopii hyvin Mäelle, jolla on alttius alkaa järjestää epäjärjestyksessä olevia asioita. Hän on myös oppinut, että hyvinkään toteutettu kanssakäyminen ei aina riitä innostuneille opiskelijoille.
– Vuorovaikutuksen tarve on kyltymätön, Mäki toteaa innostuneesti.
Teksti: Ilkka Hemmilä
Kuva: Hanna Oksanen