Vuoden alumni Ville Pernaa: Yhteiskunnallinen keskustelu tarvitsee tutkijoita

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa on Turun yliopiston vuoden alumni 2019. Pernaa on sekä tutkijana että päätoimittajana esimerkillisesti tukenut avointa yhteiskunnallista keskustelua ja tutkimukseen perustuvan tiedon välittämistä suurelle yleisölle.

– On valtavan tärkeää, että tutkijat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Harvoin on varaa siihen, että tutkimusta tehdään ainoastaan tiedeyleisöä ajatellen. Sekin on tietenkin merkittävää, sillä siihen perustuu tieteen eteenpäin meneminen. Yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta saattaa kuitenkin olla hyvin toissijaista, mitä kansainvälinen tiedeyhteisö kirjoittaa journaaleissaan, Pernaa sanoo.

Hän korostaa, että ihanteellisessa tiedeyhteisössä ihanteellinen tieteentekijä etenee kaikilla rintamilla. Tutkii, tekee uusia havaintoja, opettaa niihin pohjautuen – ja jakaa tietoa yhteiskunnallisessa keskustelussa alustoilla, jotka tavoittavat paljon ihmisiä.

– Keskustelu on sitä parempaa, mitä enemmän asioista perillä olevat voimat siihen osallistuvat. Pidän vastenmielisenä sitä, että keskusteluun osallistuvia ihmisiä ylenkatsotaan. Jos tieteeseen ja ajankohtaisiin teemoihin intohimoisesti paneutuvat eivät osallistu keskusteluun, yleistä mielipidettä muokkaavat tahot, jotka eivät ole asioista niin perillä. Tämä on hirveän paljon huonompi tilanne.

Tutkimustyö kulkee mukana uralla

Vuoden alumniksi valittu Ville Pernaa tuli 1990-luvulla Turun yliopistoon opiskelemaan historiaa humanistiseen tiedekuntaan. Poliittisen historian hän vaihtoi pääaineekseen pari vuotta myöhemmin. Pernaa valmistui yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1998 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2002. Yliopistolla Pernaa ehti olla töissä yhteensä lähes 15 vuoden ajan: tutkimus- ja opetustehtävissä poliittisen historian oppiaineessa ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana vuosina 2007–2014. Noista vuosista Pernaa sanoo olevansa erittäin ylpeä.

– Aloitimme käytännössä nollasta. Perustamisvaiheessa saimme vetoapua Suomen Eduskunnan historia -hankkeesta, mutta sen päätyttyä johtajakauteni alkuvaiheessa olemassaolomme oli oikeutettava ilman eduskunnan vetoapua. Keskus nousi keskeiseksi ja johtavaksi ajankohtaisen yhteiskunnallisen tiedon tuottajaksi ja meneillään olevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistujaksi. 

Pernaa siirtyi vuonna 2014 yliopistolta Suomen Kuvalehden päätoimittajaksi. Nykyisessä työssään hän kertoo pystyvänsä hyödyntämään todella paljon yliopistovuosina tehtyä työtä ja tutkimushankkeissa tutuksi tullutta substanssisisältöä.

– Käytännössä viikoittain tulee vastaan asia, jota on aikanaan perinpohjaisesti selvitelty. Yliopistovuosilta sain paljon hyvää pohjaa yhteiskunnallisten asioiden suhteuttamiseen: mikä on paljon ja mikä on vähän, mikä on oikein mikä väärin, mikä hyvää mikä huonoa. Eduskuntatutkimuksen keskus näytti siinä mielessä yliopiston parhaat puolet: tekemällä viisaita tutkimusaihevalintoja ja keskittymällä kysymyksiin, joilla on laajempaa yhteiskunnallista kaikupohjaa, voi vaikuttaa keskusteluun ja kansalaisten ajatteluun. 

Kausi Eduskuntatutkimuksen keskuksen johdossa näytti myös yliopiston huonommat puolet. 

– Yliopisto on instanssi, jonka johtaminen on todella vaikeaa ja hankalaa. Useimmiten erinäisten johtotehtävien haltijat ovat olosuhteiden pakosta joutuneet johtajiksi, mikä johtaa siihen, että johtaminen on tavallaan pienimmän yhteisen nimittäjän etsimistä. Rotaatio, jossa yhden kauden johdat ja toisena olet johdettavana, tuottaa sisäänrakennetusti antijohtamista. Yrityselämässä– myös median kaltaisella yhteiskunnallisella toimialalla – se mandaatti, joka kullakin portaalla johtamistyötä tekevällä on, on valtavasti laajempi kuin yliopistolla. 

Laaja-alaisuus antaa valmiuksia moneen tehtävään

Ville Pernaan mukaan yhteiskunnallinen ja humanistinen koulutus on valtavan hyödyllinen yhteiskunnan laaja-alaiseen ymmärtämiseen. 

–  Yhteiskuntaa ei pakoteta Excel-taulukkoon eikä maailmaa tarkastella viipaleina vaan isompina kokonaisuuksina. 

Opiskelijoita vuoden alumni haluaa muistuttaa siitä, että opintoja kannattaa suunnitella myös sovellettavuuden ja käytännön kautta. 

– Itse opiskelijana ajattelin niin, että opiskelen ainoastaan niitä aineita, jotka minusta ovat kivoja. Se oli todella lyhytnäköistä. Minulla kävi hyvä tuuri, mutta esimerkkiäni ei pidä yleistää.

Työskennellessään poliittisen historian oppiaineessa Pernaa ohjasi työharjoitteluun liittyvää ammatillisen orientoitumisen opintokokonaisuutta. Hän näki, miten monipuolisiin tehtäviin opiskelijat työllistyivät.

– Tämä kertoo ammattiin valmistamattoman, laaja-alaisen yliopistollisen akateemisen opiskelun tärkeydestä. Vaikka opinnot eivät sinänsä anna pätevyyttä suoraan mihinkään, ne antavat valmiudet todella moneen tehtävään. Kunkin opiskelijan oman aktiivisuuden varaan jää valmiuksien suuntaaminen niin, että niitä voi käyttää seipäänä päästäkseen korkean riman yli. 

Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Hanna Oksanen