Vesialan lippulaivan tavoite: maailman paras tutkimustieto päätöksenteon pohjaksi
Vettä riittää Suomessa, mutta maailmalla siitä on yhä paheneva pula. Suomessakin kuumenevat kesät voivat lisätä kuivuusjaksoja ja rankkasateet tuoda tulvia. Vuoden alussa käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaivaohjelma tuottaa tutkittua tietoa päätöksentekoa varten, kirjoittavat Petteri Alho ja Björn Klöve. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
DIWA-lippulaivan ratkaisuja tarvitaan kiireellisesti, sillä vesi on kriittinen luonnonvara ja yhteiskuntien perusta. Talouden kivijalkana se sisältää miljardiluokan liiketoimintapotentiaalin.
Merkittävien vesiperäisten haasteiden ratkaisu vaatii eri tieteenalojen, päättäjien ja yritysten yhteistyötä. Tähän tarvitaan tarkkaa tietoa vesiresursseista: missä vettä on, paljonko ja minkä laatuista? Miten se liikkuu paikallisissa vesijärjestelmissä ja maailmanlaajuisesti? Ilmastonmuutos ja sen rajut vaikutukset vesiresursseihin ovat tutkimuksessa olennainen osa.
Huipputekniikkaa ja jalkatyötä
Tutkijat keräävät vesistöistä, rannikkovesistä ja valuma-alueista tietoa muun muassa virtausmittareilla, näytteenottolaitteilla, kameroilla ja laserkeilaimilla. Antureita löytyy niin drooneista kuin minikokoisista, kauko-ohjattavista veneistä. Osa työstä on perinteistä jalkautumista vesien äärelle.
Tietoja tarvitaan pinnanmuodoista eli topografiasta, virtausolosuhteista, veden laadusta ja sedimenttipitoisuudesta. Tietojenkäsittelyyn on valmiita laskenta- ja mallinnusohjelmistoja, mutta hankkeessa kehitetään myös omia ohjelmia ja laskentamalleja.
Tekoäly tuodaan asteittain mukaan vesialan tutkimukseen, vesien hallintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Ihmiset tietenkin tekevät linjaukset ja käytännön päätökset, mutta tekoäly voi auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja tuoda uusia näkökulmia.
Tärkeä työkalu ovat digitaaliset kaksoset eli tarkat virtuaaliset mallit tutkittavista vesistöistä. Niiden avulla mallinnetaan prosesseja, suunnitelmia ja vesiekologisia ennusteita. DIWAn digitaaliset ratkaisut ja ekosysteemi tarjoavat polun kohti läpinäkyvää, vastuullista ja turvallista vesienhallintaa.
Digitaalisilla kaksosilla voidaan kokeilla ja mallintaa esimerkiksi kuivuuskausia, rankkasateita ja muita kriisitilanteita, kastelutarvetta maataloudessa sekä pohjavesien käyttöä, kertymistä ja hupenemista. Myös teollisuuden ja asutuksen vedentarpeet ja niiden muutokset voidaan syöttää malliin ja siten arvioida, miten asiat eri tilanteissa todennäköisesti etenevät – ja miten ongelmia voidaan ehkäistä ja ratkaista.
Tähtäimessä on myös parempi vesien virkistyskäyttö vapaa-ajan ja matkailun tarpeisiin, rehevöitymisen estäminen, uusien vesiosaajien koulutus ja entistä vahvempi tieteellinen osaaminen.
Lähes 300 yhteistyökumppania
Oulun yliopisto koordinoi lippulaivaa, ja siihen osallistuvat myös Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Paikkatietokeskus, Ilmatieteen laitos ja Suomen Ympäristökeskus. Suomen Akatemia myönsi ensimmäiselle nelivuotiskaudelle yli 11 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi osallistuvat tahot tukevat hanketta merkittävästi suoralla strategiarahoituksella, omilla hankkeillaan ja aineistoillaan.
DIWA pyrkii olemaan maailmanlaajuinen tutkimus- ja innovaatiomoottori, joka tuottaa laadukasta tutkimusta, osallistuu politiikan kehittämiseen ja luo innovaatioita vesialan teollisille vallankumouksille. Tähtäimessä on älykkäitä, perusteltuja ja kestäviä vesiratkaisuja.
DIWAlla on yhteistyötä myös valtion ja kuntien kanssa. Tämä sujuvoittaa päätöksentekoa vesivarojen politiikassa, suunnittelussa ja hallinnassa.
Digitaalisen tiedonhallinnan ja tiedon jakamisen avulla teollisuuden sekä energia-, maa- ja metsätalouden tavoitteita voidaan tasapainottaa kestävästi. Yrityksiä on mukana lähes 200 – kehitämme verkostossa yhdessä ratkaisuja ja jaamme niitä.
Yhteistyökumppaneita on kaikkiaan lähes 300, ja halukkaat voivat edelleen liittyä mukaan. Isäntäorganisaatioiden ympärillä meillä on kolme strategista yhteistyökumppania: Suomen Vesifoorumi, Oulun Vesiekosysteemi ja Fresh Water Competence Centre.
Eri toimia varten meillä on mukana 13 infrastruktuuria, 9 suurta EU-tutkimusorganisaatiota ja 37 kansainvälistä tutkimusorganisaatiota, 196 teollista kumppania, 9 julkista tahoa sekä 12 komiteaa ja kansalaisjärjestöä. Olemme jo hakuvaiheessa hahmotelleet strategisia yhteistyöalueita, kuten yhteiskehittäminen, yhteistyö sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset.
15 miljoonalla uusia tohtoreita
Valtio on jo pitkään pitänyt vesiasioita tärkeänä osana kehitystä, vientiä ja arktista politiikkaa. Tämä näkyy Suomen kansainvälisessä vesistrategiassa, joka edistää julkisia ja yksityisiä kumppanuuksia, kansalaisyhteiskuntaa sekä tiedeyhteisöä vesiturvallisuuden parantamiseksi.
Yli vuosikymmen sitten käynnistettiin Suomen Vesiohjelma. Sen pohjalta perustettiin Suomen Vesifoorumi, kansallinen VALUE-tohtorikoulu sekä Business Finlandin ja Suomen Akatemian vesitutkimusohjelmat.
DIWA-lippulaivan oheen opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa 60 tohtorin koulutusohjelman, joka alkaa ensi vuoden alussa. Noin 15,3 miljoonan euron hankkeessa tavoitellaan uudenlaista tohtorinkoulutusta, jossa huippuosaajia tuotetaan sekä yksityisen että julkisen sektorin tarpeisiin.
Tohtorikoulutuksen pilottiin osallistuu laajempi ryhmä kuin lippulaivaan eli Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Åbo Akademi, Paikkatietokeskus, Ilmatieteen laitos, Suomen Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologinen tutkimuskeskus, sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. Tohtorikoulutukseen toivotaan aktiivista osallistumista myös yrityksiltä, julkiselta puolelta ja muilta sidosryhmiltä.
Kirjoitus on julkaistu MustRead Akatemiassa 14.3.2024
Kirjoittajat
Petteri Alho
Petteri Alho on DIWA-lippulaivan varajohtaja ja Turun yliopiston maantieteen professori.
Björn Klöve
Björn Klöve on DIWA-lippulaivan johtaja.
