Vain viisi varsinaissuomalaista kuntaa on nostanut Saaristomeren suojelun tavoitteekseen. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen opiskelijaryhmän tekemän selvityksen mukaan Itämeren suojelukomission HELCOMin tavoite saada Saaristomeri pois Hot Spot -listalta ei asetetuilla tavoitteilla toteudu.
Työelämäprofessori Anders Blomin johtama opiskelijaryhmä tutki, miten Varsinais-Suomen kunnat sisällyttävät strategioihinsa Saaristomeren suojelun. Vain viisi kuntaa 27:stä on ottanut Saaristomeren suojelun strategiaansa: Turku, Naantali, Masku, Paimio ja Parainen. Selvityksen tekijät toteavatkin, että asiakirjoissa asetetun tahtotilan toteutuessa tavoitetta saada Saaristomeri pois HELCOMin Hot Spot -listalta vuonna 2027 tuskin saavutetaan.
Saaristomeren suojelu Varsinais-Suomen kuntastrategioissa -selvitys syntyi osana Blomin pitämää opetusta. Hankkeessa perehdyttiin poliittiseen tiedusteluun, politiikkasuositusten syntymiseen sekä ilmastopolitiikkaan kunta- ja maakuntatasolla. Työhön kuului kuntastrategioiden käsittelyn seurantaa sekä yhteydenpitoa kuntiin ja maakunnan toimijoihin tilannekuvan selvittämiseksi. Kunnista 24 on valmistellut strategian niin pitkälle, että todennäköinen lopputulos tiedetään.
Raportti osoittaa, että vaikka iso osa Varsinais-Suomen kunnista tekeekin vesiensuojelullisia toimenpiteitä itsenäisesti ja yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa, ei Saaristomeren suojelu ole vielä noussut merkittäväksi strategiseksi tavoitteeksi kuntapäätöksenteossa. Toisaalta raportin koostaminen on osoittanut konkreettisesti kuntien strategiatyön pitkäjänteisyyden erityisesti Varsinais-Suomen suuremmissa kunnissa.
Projektiryhmään ovat kuuluneet valtiotieteiden kandidaatit Elisa Färm ja Roosa Nissilä sekä valtiotieteiden ylioppilaat Aaro Enkovaara, Charlotta Leponiemi, Silja Pilto ja Ella Välimäki.
Opiskelijat totesivat saaneensa työelämäprofessori Anders Blomin johtamassa projektissa saaneensa tärkeää konkreettista oppia Saaristomeren tilasta ja suojelutoimenpiteistä.
Projektissa perehdyttiin kuntapolitiikkaan, kuntien tehtävien ja resurssien vähentymiseen hyvinvointialueiden ottaessa sosiaali- ja terveysasiat 2023, poliittisiin prosesseihin sekä tiedonhankintaan päätöksenteosta ja sen valmistelusta. Lakisääteiset strategiat kertoivat yllättävän paljon kunnasta, ja siitä, onko jokin asia sille erityisen tärkeä kysymys vai ei. Vaikka tahtotilaa tiettyihin toimenpiteisiin osoitetaan valtioneuvoston tasolta, se konkretisoituu eri tavoin kuntatasolla. Selvitys toi esille kuntien välillä eroja johtuen monista erilaisista tekijöistä, kuten kunnan koosta ja geopolitiikasta.
Myös kuntien viestintä oli selvityksen mukaan vaihtelevaa. Osa kunnista tarjosi hyvät verkkosivut, jotka olivat hyvin ajan tasalla ja jotka tarjosivat kattavasti tietoa kunnan päätöksistä ja päätöksenteon valmistelusta. Eräissä kunnissa tieto oli vaikeasti saatavilla ja kuntien yhteyshenkilöt eivät aina tuntuneet suhtautuvan tietopyyntöihin julkisuuslain edellyttämällä vakavuudella.
Opiskelijoiden mukaan selvitystyö on valottanut hyvin kunnallista, alueellista ja valtiollista politiikkaa, kuten myös niiden välisiä eroja ja keskinäistä vuorovaikutusta. Heidän mukaansa käytännön tekemiseen perustuvat projektit laajentavat oppilaiden osaamista yliopistolle tyypillisten teoriapainotteisten kurssien ohella ja auttavat ymmärtämään yhteiskuntaa. He näkevät projektin olevan esimerkki yliopistolaissa mainitusta yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja toivommekin, että lopputulos vaikuttaa kuntien päätöksentekoon tulevaisuuden strategia- ja ilmastotyössä.
>> Saaristomeren suojelu Varsinais-Suomen kuntastrategioissa -julkaisu