Väitös: Pienyritysten tilintarkastus tienhaarassa
07.12.2012
KTL Tapani Torpon väitöstutkimuksen mukaan pienten yritysten kannattaa panostaa lakisääteistä laajempaan tilintarkastukseen. Torpo esittää työssään tilintarkastuksen verkostomallin, joka hyödyttäisi erityisesti omistajajohtoisia yrityksiä ja tilitoimistoja.
Lakisääteinen tilintarkastus kansainvälisine tilintarkastusstandardeineen tuottaa vähimmillään vain vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen. Se on kaikilla yrityksillä samanlainen, vain yrityksen nimi ja vuosiluku vaihtuvat.
- Jos tilintarkastus vielä kilpailutetaan, jää anti yritykselle vähäiseksi. Tilintarkastus on silloin kustannuserä, sanoo KTL Tapani Torpo.
Hän tutki väitöstyössään, millaista tilintarkastus on käytännössä sellaisissa pienissä osakeyhtiöissä, joissa omistaja johtaa toimintaa ja jollaisia useimmat pienet osakeyhtiöt ovat.
Lakisääteistä laajempi tarkastus hyödyttää yritystä
Torpo esittää työssään kokonaisvaltaisen tilintarkastusverkoston mallin vaihtoehtoiseksi tavaksi toteuttaa tilintarkastus.
- Pienyrittäjä ei voi hallita lisääntyvää lainsäädäntöä, verotuksen erikoisuuksia ja sähköisiä toimintoja. Siksi tarvitaan apuna tilitoimistoja, joille yli 90 prosenttia pienyrityksistä on ulkoistanut taloushallintonsa. Tarvitaan myös tilintarkastajaa, joka tarkastelee yritystoimintaa eri näkökulmasta. Omistajajohtaja, tilitoimisto ja tilintarkastaja muodostavat kolmestaan tilintarkastusverkoston.
Verkoston käytännöt poikkeavat lakisääteisestä tilintarkastuksesta, jossa lähtökohtana ovat lainsäädäntö, standardit ja tilintarkastuspostulaatit.
- Kun omistaja ja johtaja ovat sama henkilö, vapautuu tilintarkastusenergiaa muun muassa sisäiseen valvontaan ja neuvontaan. Näin sinällään muuttumattomana säilyvä lakisääteinen tarkastus laajenee pienissä yhtiöissä hyödylliseksi toiminnaksi tuottaessaan lisäinformaatiota ja säästöjä sekä edistäessään oppimista.
Osallistava havainnointi antoisa menetelmä
Torpo muodosti mallin havainnoimalla kymmenen tilintarkastajan tekemää todellisen yrityksen saman tilikauden tarkastusta koetilanteessa. Tarkastajat luovuttivat kaikki työpaperinsa ja raporttinsa tutkijan käyttöön.
- Työpaperit ovat tilintarkastajan arvovalintaa, tilintarkastuksen keskeistä olemusta. Niiden perusteella laaditaan raportit, suoritetaan laaduntarkastus, neuvotellaan yrityksen toiminnasta ja mahdollisesti käräjöidään.
Lisäksi Torpo teki haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia tilintarkastusneuvotteluissa. Havaintoja tuki tutkijan pitkäaikainen toiminta tilitoimistossa sekä hänen urallaan tekemänsä 1 647 tilintarkastusta.
Torpon kehittämä sidosryhmä- ja verkostoteorioiden piirteitä sisältävä malli tilintarkastusverkostolle toimii tilanteen ja tarpeen mukaan joko aktiivisemmin tai vähemmän aktiivisesti. Tutkijan mukaan varsinkin omistajajohtajat ja tilitoimistot kaipaisivat verkostomalliin perustuvaa tilintarkastusta.
***
Perjantaina 23. marraskuuta 2012 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, auditorio 240, Pohjoisranta 11 A, Pori) julkisesti tarkastettavaksi kauppatieteiden lisensiaatti Arto Tapani Torpon väitöskirja "Tilintarkastusverkoston muodostuminen ja toiminta toimivan johdon vallinnassa olevassa osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä" (The development and the operation of the auditing network in the limited company, property administrated by the management ). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti, KTT Veijo Riistama Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori, KTT Timo Hyvönen.
KTL Tapani Torpo on syntynyt 1945 Säynätsalossa, valmistunut kauppatieteiden lisensiaatiksi 1994 Turun kauppakorkeakoulusta ja KHT-tilintarkastajaksi 1988. Väitös kuuluu laskentatoimen (tilintarkastus) alaan.