Usean yliopiston yhteisessä hankkeessa tutkitaan, miten luonnollinen evoluutio vertautuu ihmisyhteiskunnissa tapahtuviin muutoksiin. Turun yliopistosta johdetaan datatieteen tutkijaryhmää.
Monitieteinen hanke vertailee eri alojen ymmärrystä siitä, mitä muutos tarkoittaa ennustamalla kompleksisten järjestelmien, kuten ekosysteemien ja yhteiskuntien muutoksissa toistuvia säännönmukaisuuksia. Teoreettisen analyysin yhdistäminen tietokonemallinnuksiin auttaa ymmärtämään entistä syvällisemmin niitä kehityskulkuja, jotka määrittävät luonnollisten, kulttuuristen ja sosiaalisten järjestelmien elinkaaria.
Hanketta johdetaan Helsingin yliopistosta. Turun yliopistosta vastuullisena tutkijana toimii datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti.
– Monimutkaisten järjestelmien muutoksen ymmärtäminen on tärkeää perustutkimukselle ja samalla laajalti sovellettavissa tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Hanke luo onnistuessaan uusia tapoja ennakoida sekä vaikuttaa äkillisten ja mahdollisesti katastrofaalisten tapahtumien riskiin ja etenemiseen ekosysteemeissä, ilmastossa tai yhteiskunnissa. Lisäksi olemme innostuneita mahdollisuuksista virittää uusia yhdessä luomisen muotoja tutkimuksen ja taiteen välille, sillä muutoksen universaalin rakenteen löytäminen ja kuvailu on ominaista näistä kummallekin, sanoo Lahti.
Turun yliopisto tuo hankkeeseen erityisesti monitieteistä osaamista kompleksisten systeemien mallinnuksen alalta.
– Aiempi tutkimuksemme on käsitellyt muun muassa ihmiskehon mikrobikirjon vaihtelua ja länsimaisen kirjapainotoiminnan leviämisprosesseja. Tässä hankkeessa pystymme soveltamaan tutkimusryhmässä kehitettäviä laskennallisia menetelmiä ja kytkemään näitä teemoja entistä vahvemmin muiden muutoksen teemasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja taiteilijoiden tutkimusaiheisiin, Lahti kertoo.
Hankkeen taiteellista yhteistyötä koordinoi Turkuun Oxfordin yliopistosta väitöksensä jälkeen myöhemmin tänä vuonna siirtyvä tutkija-taiteilija Aura Raulo.
– Tässä hankkeessa voimme ikään kuin lainata ymmärrystämme todellisuuden eri rakenteista toisiin. Voisimmeko esimerkiksi hyödyntää kertynyttä tietoa eliölajien evoluutiosta sen ennustamisessa, kuinka paljon nopeammat muutokset esimerkiksi taloudessa ja kulttuureissa tapahtuvat? Tarvitsemme myös taiteen keinoin luotuja käsitteitä ja työkaluja, jotta pystymme edes puhumaan monimutkaisia järjestelmistä ja niiden muutoksista. Järjestämme taiteilijoille, tutkijoille ja opiskelijoille tapahtumia ja työpajoja, jotta he voivat yhdessä rakentaa ymmärrystä siitä, mitä muutos oikeastaan on, Raulo kertoo.
Muuntelu on alati maailmassa läsnä. Eliölajien ohella kielet muuttuvat, musiikki- ja muotityylit kehittyvät, sivilisaatioita ja talousjärjestelmiä nousee, kukoistaa ja tuhoutuu. Taloudellisia ja yhteiskunnallisia kriisejä tulee ja menee. Hanke pyrkii vertaamaan tällaisia evolutiivisia prosesseja luonnossa ja yhteiskunnassa.
– Haluamme tietää, vaikuttavatko samankaltaiset mekanismit erilaisilla elämänaloilla. Talouselämä voi muuttua jo tunneissa, mutta lajinkehitys ja sukupuutot vasta tuhansien tai miljoonien vuosien aikana. Ikääntyvätkö eliölajit, talousjärjestelmät, kielet ja kulttuurit samalla tavalla, ja voisiko niiden alamäkeä ennustaa? kysyy hanketta johtava Indrė Žliobaitė, joka työskentelee tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa.
Juuri käynnistyneeseen tutkimushankkeeseen ryhtyy seitsemän seitsenhenkistä tutkijaryhmää eri yliopistoista tietojenkäsittelytieteen, evoluutiobiologian, paleontologian, taloustieteen, kielitieteen, musiikin ja historian aloilta. Hankkeen vastuulliset tutkijat ovat Lahden, Raulon ja Žliobaitėn lisäksi Mirva Peltoniemi, Silva Nurmio, Antti Laaksonen ja Björn Kröger. Kvantitatiivisen tutkimuksen ja tieteellisen keskustelun lisäksi tutkimushankkessa kehitetään vireää yhteistyötä taiteiden ja tieteiden välille.
