Turussa on vuosikymmenien ajan tehty monitieteistä, ihmisen elinkaaren eri vaiheet kattavaa terveystutkimusta. Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin yhteinen tutkimusverkosto Väestötutkimuskeskus perustettiin vuonna 2019 helpottamaan laajojen kohorttien välistä yhteistyötä. Keväällä 2022 keskus sai kokonaisuudessaan käyttöönsä uudet yhteiset tilat, mikä mahdollistaa tehokkaamman resurssien jakamisen ja luo jatkumoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti vaikuttavalle tutkimukselle.
Väestötutkimuskeskuksessa tehdään pitkään jatkunutta ja laajaa tutkimusta, jonka tavoitteena on löytää tapoja ennustaa ja edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Väestötutkimuskeskus sai alkunsa samojen teemojen parissa työskentelevien tutkijoiden keskusteluista.
– Väestötutkimuskeskus oli aluksi pikemminkin verkosto kuin fyysinen paikka. Mahdollisuus muuttaa yhteisiin tiloihin syntyi, kun Sydäntutkimuskeskuksen tiloihin tuli remontti, kertoo keskuksen varajohtaja Linnea Karlsson.
Väestötutkimuskeskuksen alla toimii parhaillaan seitsemän hanketta. Yli 40-vuotias Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät eli LASERI-tutkimus on hankkeista vanhin. Hankkeissa keskitytään laajojen, ei-tarttuvien kansantautien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen tutkimukseen.
– Hankkeita yhdistää muun muassa ylisukupolvisen periytymisen teema. Tutkimme esimerkiksi sitä, miten isien lapsuudessa ja aiemmin elämässä koetut tapahtumat ja elintavat siirtyvät seuraaville sukupolville epigeneettisen muutoksen kautta, Karlsson selittää.
Stressitutkimusta ja ravitsemusinterventiota
Karlsson on Väestötutkimuskeskuksen nuorimman kohortin FinnBrainin apulaisprofessori. Hankkeessa tutkitaan ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. FinnBrainin keskiössä ovat stressi- ja aivotutkimus. Hankkeessa tehdään muun muassa vauvojen ja leikki-ikäisten lasten aivojen magneetti- ja toiminnallista kuvantamista.
– Tutkimme myös, miten altistuminen raskauden aikaiselle stressille yhdistettynä perinnöllisiin tekijöihin vaikuttaa lapsen myöhempään psykososiaaliseen ja fyysiseen kehitykseen ja terveyteen, Karlsson selittää.
1980-luvun lopussa käynnistynyt STRIP – Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojekti on myös yksi Väestötutkimuskeskuksen hankkeista. Siinä tutkitaan vauvaiässä alkaneen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn tähtäävän ravitsemusneuvonnan vaikutuksia sydänterveyteen elämänkaaren aikana. Vuosina 1989–1991-syntyneiden lasten sydänterveyttä on selvitetty laajasti kattaen perinteisten riskitekijöiden, kuten veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineen lisäksi muun muassa valtimoiden ultraäänikuvantamisen.
– STRIP on osoittanut, että ruokavaliota voidaan vauvaiästä asti muokata sydänystävällisemmäksi, ja sen myönteinen vaikutus lapsen terveyteen on kiistaton, kertoo hankkeessa työskentelevä apulaisprofessori ja akatemiatutkija Katja Pahkala.
Aineettomat ja aineelliset resurssit yhteiskäyttöön
Uusi Väestötutkimuskeskus sijaitsee kampuksella Medisiina A- ja B-siivissä. A-puolella sijaitsevat tutkijoiden sekä mm. tilastotieteilijöiden tilat. B-siivessä on tutkittavien vastaanottoon soveltuvia tiloja mahdollistaen esimerkiksi verinäytteiden oton, erilaiset mittaukset, ultraäänikuvantamisen sekä neurologiset testaukset.
Karlssonin mukaan yhteiset tilat mahdollistavat erilaisten aineellisten ja aineettomien resurssien tehokkaamman jakamisen.
– Voimme asettaa hankkeiden kesken yhteisiä tutkimuskysymyksiä ja käyttää aineistoja rinnakkain. Yhdessä hankkeessa tehdyt havainnot voidaan yrittää toistaa toisessa hankkeessa. Hankkeiden välinen yhteistyö mahdollistaa myös yhteisen rahoituksen hakemisen, Karlsson kertoo.
Myös Pahkala korostaa eri resurssien jakamisen helpottumista uuden keskuksen myötä. Erityisen arvokasta on, että Väestötutkimuskeskuksen hankkeissa voivat tutkijoiden ja tilastotieteilijöiden lisäksi toimia yhteisesti muun muassa tutkimushoitajat sekä muut tutkittavien vastaanotossa keskeiset henkilöt.
– Esimerkiksi valtimokuvantamista tekevällä tutkimushoitajalla voi olla STRIP-tutkimuksessa vuosien tauko, jonka aikana hänen erityisosaamistaan voidaan hyödyntää muissa keskuksen hankkeissa. On suuri etu, että saamme hoitajat ja heidän erityisosaamisensa pysymään keskuksessa, Pahkala sanoo.
Pahkalan mukaan tutkittavien kanssa työskentelevän henkilöstön pysyminen keskuksessa luo myös jatkuvuutta tutkittaville.
– On mukavaa, kun tutkittavat näkevät vastaanotolla tutun hoitajan, kuka on tutkinut heitä myös vuosia aiemmin, Pahkala sanoo.
Väestötutkimuskeskuksen hankkeiden siirtyminen saman katon alle helpottaa myös muiden resurssien, kuten laitteiston yhteiskäyttöä.
– Valtimokuvantamiseen tarkoitettu ultraäänilaite tai kognitiivisten toimintojen testaamisen laitteisto ovat potentiaalisesti aktiivisemmassa käytössä uusissa tiloissa, kun niiden käyttöä voidaan porrastaa, Pahkala pohtii.
Tutkimus jatkuu uusissa tiloissa pitkään
Väestötutkimuksen hankkeita yhdistää pitkäikäisyys. FinnBrainin on suunniteltu jatkuvan vuosikymmeniä. Pahkala toivoo, että myös STRIP-tutkimus jatkuisi mahdollisimman pitkään.
– Toivottavasti tutkimus ei pääty, kun alkuperäisiä STRIP-lapsia ei enää ole, vaan tutkimus jatkuisi useiden tulevien sukupolvien ajan, Pahkala sanoo.
STRIP- ja FinnBrain -hankkeet ovat osa on osa Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys temaattista kokonaisuutta, joka on yksi Turun yliopiston kuudesta strategisesta tutkimuksen ja koulutuksen painopisteestä.
