Uusia näkökulmia Gilles Deleuzen ajatuksiin elokuvasta
Jukka Sihvosen Aivokuvia-tutkimus pohtii, miten elokuvallinen ilmaisu toimii, kehittelee uusia käsitteitä elokuvien tutkimiseen. Aivokuvia on yhtäältä elokuvateoriaa kehittelevä ja toisaalta tarkkaa analyysiä tarjoava tutkimus.
Elokuvatutkimuksen professori Jukka Sihvosen uusi Aivokuvia-teos julkaistiin tänään 27.9. mediatutkimuksen oppiaineen järjestämässä professorin 60-vuotisjuhlaseminaarissa.
Aivokuvia. Elokuva, teoria, Deleuze -tutkimus on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu monografia filosofi Gilles Deleuzen elokuvaa koskevasta ajattelusta. Teoksessa Sihvonen muokkaa ja uudistaa Deleuzen käsitteistöä tuoreesti ja innovatiivisesti.
Sihvosen uusi tutkimus suhtautuu kriittisesti psykoanalyyttiseen elokuvateoriaan, jossa elokuva nähdään maailman representaationa, kuvastimena. Sihvonen kiinnittää huomion elokuvaan ”koneena”, joka tekee maailman uudella tavalla koettavaksi ja ilmaisevaksi. Tätä ajatusta teoksessa käsitellään kolmen ydinkäsitteen kautta.
Kuvastin-osiossa Sihvonen pohtii, miten elokuvailmaisua ja katsomiskokemusta voi tarkastella muutoinkin kuin psykoanalyyttiselle teorialle ominaisen samastumisen kautta. Laskos-osio puolestaan keskittyy elokuvailmaisun estetiikkaan painottamalla rytmin ja vaihtuvien intensiteettien osuutta katsomiskokemuksessa. Halu-osiossa Sihvonen käsittelee erilaisia muodonmuutoksia ja identiteetin rajoja.
Kukin osio tarkentuu tiettyjen elokuvaohjaajien tuotannon tarkasteluun. Kuvastin-osuudessa Sihvonen paneutuu Andrei Tarkovskin Peili-elokuvaan. Laskosta tarkastellessaan Sihvonen analysoi Kathryn Bigelow’n tuotantoa. Viimeinen, halu-osio, puolestaan keskittyy David Cronenbergin elokuvien tarkasteluun.
Sihvosen aiempia teoksiaan ovat muiden muassa Aineeton syli, Konelihan värinä, Mediatajun paluu sekä Idiootti ja samurai - Tuntematon sotilas elokuvana.
VT