Tutkimusmenetelmien monimutkaistuminen on tuonut haasteita tutkimustulosten toistettavuudelle. Turun yliopiston Bioteknologian laitoksen tutkijoiden mukaan paitsi tulosten, myös tutkimusmenetelmien julkaiseminen ovat keino parantaa toistettavuutta. Tämä vahvistui Gentin yliopiston johdolla tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa kohteena olivat kolmiulotteiset soluviljelymallit.
Kolmiulotteiset soluviljelmät pyrkivät jäljittelemään eläviä kudoksia ja niitä käytetään muun muassa lääkekehityksessä. Tiedossa kuitenkin on, että solujen viljelyolosuhteilla on merkittävä vaikutus tutkimustuloksiin, jonka takia muissa laboratorioissa voi olla vaikea saada samoja tuloksia kuin toisaalla.
Olosuhteiden vaikutusta tutkimustuloksiin tutkittiin kansainvälisessä yhteishankkeessa hyvin konkreettisesti, kertoo erikoistutkija Elina Siljamäki.
– Viljelimme useita solulinjoja kolmiulotteisissa olosuhteissa käyttäen oman laboratoriomme solulinjoja ja elatusaineita. Saman aikaisesti useat laboratoriot eri puolilla maailmaa toimivat samoin. Tutkimus osoitti, että monet pienetkin erot olosuhteissa vaikuttivat merkittävästi tuloksiin. Tärkein huomio oli kuitenkin, että kuin keskeisimmät muuttujat oli tiedostettu, tulokset olivat hyvinkin toistettavia.
Professori ja InFLAMES-ryhmäjohtaja Jyrki Heinon mukaan on erittäin tärkeää, että vaihtelevuuden keskeiset syyt ovat tiedossa ja että julkaisuissa on kaikki tarpeellinen tieto koeolosuhteista.
– Tulosten pitäisi olla kaikkien tutkijoiden saatavilla mutta lisää avoimuutta tarvitaan myös tutkimusmenetelmien julkituomisessa. Meidän alamme tutkijoiden tueksi ollaan keräämässä MISpheroID-portaalia ja tämä yhteistyö on osaltaan vastaamassa haasteisiin mutta samantapaista kansainvälistä yhteistyötä kaivattaisiin myös monilla muilla alueilla, Heino toteaa.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetussa Nature Methods -julkaisusarjassa.
Linkki alkuperäiseen julkaisuun: https://www.nature.com/articles/s41592-021-01291-4
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.