Tutkimus: suomalaisten yliopistojen johto suhtautuu yrittäjyyteen yliopistoissa suopeasti – haasteena näkökulmien suppeus ja yhteisen keskustelun puute
Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten yliopistojen akateemiset johtajat suhtautuvat yrittäjyyteen yliopistoissa suopeasti osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suhtautumisisissa korostuu myös suunnan etsiminen. Haasteena on näkökulmien suppeus ja yhteisen keskustelun puute aiheesta.
Tutkimuksessa haastatellut akateemiset johtajat tunnistivat yliopistoissaan kahdenlaista yrittäjyyttä. Yrittäjämäinen toimintatapa nähtiin hyvin myönteisessä valossa. Akateemisen yrittäjyyden koettiin edistävän joitakin yliopistojen tavoitteita ja uhkaavan toisia.
– Johtajien mukaan työelämä edellyttää yrittäjämäistä asennetta ja siihen liittyviä taitoja, joiden opettamisesta on tulossa yliopistojen ”luonnollista” toimintaa. Yrittäjämäisen toimintatavan kehittäminen liittyi yliopistojen epäsuoran taloudellisen vaikuttavuuden vahvistamiseen, kertoo tutkimushanketta Turun yliopistossa johtava professori Ulla Hytti johtamisen ja yrittäjyyden laitokselta.
Akateemisen yrittäjyyden johtajat mielsivät tutkimuksen kaupallistamisena, johon liittyi suora taloudellinen vaikuttaminen. Osa johtajista suhtautui tähän myönteisesti, osa epäröiden. Leimallista johdon suhtautumisessa oli, että akateemisen yrittäjyyden nähtiin sopivan tietyille tiedealoille ja valikoidulle joukolle tutkijoita.
Yliopistot etsivät suuntaansa
Tutkimuksen mukaan yliopistojen akateemisen johdon näkemykset yrittäjyydestä pelkästään taloudellisena vaikuttavuutena ovat suppeita ja suuntaa etsiviä. Suunnan etsimistä ohjaavat akateemisten johtajien käsitykset elinkeinoelämän toiveista, valtiovallan toimista ja yliopistojen strategioista.
Yrittäjyyden monet eri muodot ja niiden muu kuin taloudellinen vaikuttavuus oli jäänyt akateemisille johtajille kuitenkin kirkastumatta.
– Nykyistä laajempi yliopistojen yhteinen keskustelu voisi tarjota tuoreita ja monipuolisia näkökulmia tälle aihealueelle. Uudet näkökulmat voisivat edistää yrittäjyyden ja vaikuttavuuden johtamista kunkin yliopiston muita tavoitteita kunnioittaen, kommentoi tutkimushankkeen johtaja professori Päivi Eriksson Itä-Suomen yliopistosta.
Yrittäjyys on yliopistoille keino erottautua
2010-luvulla yrittäjyydestä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta näyttää tulleen suomalaisille yliopistoille yksi keskinäisen erottautumisen keino. Ehkä juuri tämän vuoksi yliopistot eivät ole kokeneet selkeää tarvetta yhdistää voimia yrittäjyyden ja taloudellisen vaikuttavuuden kentällä, Suomessa tai kansainvälisesti.
– Vain harvat akateemiset johtajat ovat syvällisesti perehtyneet kansainvälisiin yrittäjyyden ja taloudellisen vaikuttavuuden keskusteluihin ja toimintamalleihin. Suomalaiset yliopistot haluavat laajentaa kansainvälistä toimintaansa, mutta yrittäjyyden rooli jää näissä visioissa avoimeksi, kertoo tutkimuksen toteutukseen osallistunut tutkijatohtori, Turun yliopiston yrittäjyysasiamies Kirsi Peura.
Tutkimus perustuu suomalaisten yliopistojen akateemisen ylimmän ja keskijohdon kanssa vuosina 2016–2018 tehdyille haastatteluille. Yhteensä 37 henkilön haastattelut käsittelivät yliopistojen yhteiskunnallista roolia, yrittäjyyttä yliopistossa ja yliopistojen tulevaisuutta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian vuosina 2016-2020 rahoittamaa Akateeminen yrittäjyys sosiaalisena prosessina (ACE) -tutkimushanketta.
