Tutkijat kokoontuivat keskustelemaan puutiaisten aiheuttamista taudeista ja levinneisyydestä
07.11.2017
Puutiaiset ja niiden levittämät taudinaiheuttajat ovat puhuttaneet jo vuosia. Sekä sairastumiset puutiaisvälitteisiin tauteihin, borrelioosiin ja puutiaisaivotulehdukseen, että puutiaisten määrät ovat selvästi runsastuneet verrattuna esimerkiksi 90-luvulla vallinneeseen tilanteeseen. Turun yliopiston puutiaisprojektin tutkijat kutsuivat puutiaisten ja puutiaisvälitteisten tautien tutkijat biologian ja lääketieteen aloilta 26.–27.10. koolle keskustelemaan ajankohtaisesta tutkimuksesta.
Puutiaistutkijoiden kokouksen tarkoituksena oli verkostoituminen sekä nykyisen ja tulevan tutkimustilanteen päivittäminen. Kokouksessa pidettiin 23 tieteellistä esitystä, joiden aiheet vaihtelivat puutiaisten perusbiologiasta puutiaisvälitteisten tautitapausten kuvauksiin.
Apulaisprofessori Jukka Hytönen (kuvassa vasemmalla) Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta esitelmöi kokouksessa tutkmusryhmänsä borrelioositutkimuksesta.
Emeritusprofessori Ilppo Vuorinen Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitokselta veti yhteen kokouksen annin.
Kokouksessa keskusteltiin muun muassa puutiaisten runsaudesta ja levinneisyydestä eri puolella Suomea, puutiaisten isäntäeläimistä, puutiaisten kantamista taudinaiheuttajabakteereista ja -viruksista, puutiaisvälitteisten tautien diagnosoinnista sekä ihmisen immunologisesta puolustuksesta taudinaiheuttajia vastaan.
– Kun keväällä aloimme suunnitella kokousta, saimme kollegoilta heti innostuneen vastaanoton. Selvästikin tällaiselle kokoukselle ja tutkijoiden verkostoitumiselle on tarvetta, sanoo yksi kokouksen järjestäjistä, Tero Klemola Turun yliopiston biologian laitokselta.
Apulaisprofessori Jukka Hytönen (kuvassa vasemmalla) Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta esitelmöi kokouksessa tutkmusryhmänsä borrelioositutkimuksesta.
Emeritusprofessori Ilppo Vuorinen Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitokselta veti yhteen kokouksen annin.
Kokoukseen osallistui yhteensä yli 50 tutkijaa alan professoreista väitöskirjaa valmisteleviin jatko-opiskelijoihin ja perustutkinto-opiskelijoihin. Kokouksessa olivat edustettunia suomalaiset yliopistot, monet tutkimuslaitokset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen Riistakeskus, tauteja diagnosoivat laboratoriot sekä lääke- ja rokotekehitys. Kansainvälistä tutkimustietoa kokoukseen toivat tohtori Hein Sprong Hollannin National Institute of Public Health and Environment -instituutista sekä professori Petter Kjellander Ruotsin maatalousyliopistosta, Uppsalasta.
– Kansainvälinen näkökulma on tärkeä, sillä Suomen tavoin Keski- ja Pohjois-Euroopan maat sekä Venäjä ja Yhdysvallat kärsivät puutiaisten ja niiden välittämien tautien runsastumisesta, Klemola sanoo.
Puutiaistutkijoiden kokouksen mahdollisti Turun yliopiston monitieteellisen puutiaisprojektin saama apuraha Jane ja Aatos Erkon Säätiöltä.
JV/TS
Kuvat: Sakari Alhopuro