Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt vuodelle 2019 apurahoja yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Turun yliopiston tutkijoille jaettiin kokonaispotista yli viidesosa, yhteensä 422 000 euroa. Summa jakaantui 22 tutkijan tai tutkimusryhmän kesken. Kaikkiaan apurahan sai 93 tutkimusryhmää tai yksittäistä tutkijaa.
Esimerkiksi dosentti Tuomas Jartin tutkimusryhmä sai 120 000 euron kolmivuotisen apurahan selvittääkseen, kuinka lasten astman kehitys saataisiin estettyä lapsilla, joilla on alttius saada varhainen rinoviruksen laukaisema kohtaus.
Professori Harri Niinikosken ryhmä puolestaan sai 30 000 euron tutkimusapurahan metmorfiinin ja insuliinin pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseen. Niinikosken työryhmä tutkii 9-vuotiaita, joiden äidit ovat saaneet raskauden aikana diabeteksen hoitoon metformiinia tai insuliinia.
Loput Turun yliopistoon myönnetystä summasta jakautui tutkimusapurahojen, ulkomailla työskentelyyn myönnettyjen postdoc-apurahojen sekä väitöskirjatyöskentelyyn myönnettyjen apurahojen kesken.
Lastentautien tutkimussäätiö on merkittävä lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän lääketieteellisen tutkimuksen rahoittaja. Säätiön pitkäaikaisen tuen ansiosta lastentautien tai alan tutkimus Suomessa on maailman kärkeä. Esimerkiksi vuonna 1950 joka kahdeskymmenes suomalaislapsi kuoli alle vuoden ikäisenä. Tänä päivänä kuolleisuus on 2 promillea.
Turussa apurahan saivat myös
Yksivuotinen hankeapuraha
- LT Liisa Järvelä, Suolistomikrobiston muutokset ja merkitys syöpään sairastuneilla lapsilla
- LT, EL Johanna Lempainen, Monosyytit tyypin 1 diabeteksen patogeneesissa
- Dosentti Hanna Soukka, Vauvaystävällinen hengityksen tukihoito
Useampivuotinen hankeapuraha
- Professori Riitta Parkkola, Pikkukeskosen kehityksen ennustaminen ja seuranta
- Dosentti Samuli Rautava, Suolistomikrobisto ja ennenaikainen synnytys – ennustamisesta kohti tehokasta ehkäisyä
Apuraha väitöksen jälkeiseen työskentelyyn ulkomailla
- LT, erikoistuva lääkäri Mikael Ekblad, Raskaudenaikaisen tupakoinnin yhteys lapsen epigeneettisiin muutoksiin ja neuropsykiatrisiin ongelmiin
- LT, neonatologi Vilhelmiina Parikka, Mesenkymaaliset kantasolut keskosen keuhko- ja aivovaurion korjaajina
- LT Laura Toivonen, Nenän mikrobiotan yhteys hengitystieinfektioihin, vinkutauteihin ja astman kehittymiseen lapsilla
Väitöskirja-apuraha
- LL Karoliina Aho, Aivojen kuvantamislöydösten merkitys pikkukeskosena syntyneiden lasten toimintakyvylle 11 vuoden iässä
- FM Christian Antila, Solubiologian väitöskirjaopiskeluihin
- LL Linda Linnea Helenius, Pregabaliinin vaikutus välittömään kipuun ja pitkittyneen leikkauksenjälkeisen kivun esiintyvyyteen
- LL Katri Lahti, Pikkukeskosen neurologisen kehityksen ennustaminen ja seuranta
- LL Janna-Maija Pauliina Mattila, Lasten influenssa
- Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Anna Nyman, Pikkukeskosten koulusuoriutuminen
- LL Heidi Pöyhönen, Lasten keskushermostotulehdukset
- LK Santeri Räty, Vastasyntyneen antibioottialtistuksen vaikutus mikrobistoon ja immunologiseen kehitykseen sekä bakteeri-infektion diagnosointi
- LL Jaana Saranto, Kuuloherätevastetutkimus vastasyntyneillä
- LL Emilia Thomas, RS-viruksen aiheuttama tautitaakka lapsilla
- TtM Mirka Toivonen, Perhekeskeisen hoitotyön edistäminen vastasyntyneiden teho-osastolla
- LL Olli Turta, Lapsivuodeajan altisteet, varhainen mikrobisto ja lihavuuden synty