Turun yliopisto solmi Yhdistyneiden kansakuntien Afrikan talouskomission kanssa keväällä 2019 MoU-sopimuksen edistääkseen yhdessä YK:n kestävän kehityksen 9. tavoitetta, joka liittyy kestävän teollisuuden, innovaatioiden ja infrastruktuurien luomiseen. Yliopistossa alkoi maanantaina 26.8. yhteistyön käynnistävä kaksipäiväinen seminaari.
Turun yliopiston ja Afrikan talouskomission välinen yhteistyö nostaa merkittävästi Suomen roolia YK:n kestävän kehityksen pyrkimyksissä, etenkin innovaatioiden alalla. Seminaarin puheenvuoroissa selvisi, että suomalaiset toimijat ja organisaatiot tekevät jo nyt paljon yhteistyötä Afrikassa ja alkavat ymmärtämään mantereen potentiaalin.
Seminaarin alussa kuultiin kaupunginjohtaja Minna Arven ja Turun yliopiston rehtorin Jukka Kolan tervetulosanat. Kola luonnehti seminaarin avauspäivän puheessaan Afrikkaa tulevaisuuden mantereena.
– On meidän kaikkien tehtävä miettiä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja Suomi onkin EU-puheenjohtajakaudellaan aikeissa edistää Afrikan huomioimista myös eurooppalaisessa päätöksenteossa. Pienenä maana meidän pitää tehdä entistä tehokkaammin yhteistyötä täällä Suomessakin ja saada mukaan eri toimijoita, jotta voimme vaikuttaa globaalilla mittakaavalla, Kola sanoi.
Maantieteen professori Jussi Jauhiaisen mukaan neljä kymmenestä maailman nopeimmin kasvavista talouksista on Afrikassa. Jauhiainen kertoi lisäksi silmiä avaavia lukuja Suomesta Afrikan viitekehyksessä.
– Suomi on maantieteellisesti ja väestöllisesti pieni maa afrikkalaisessa kontekstissa. Taloudellisesti Suomi on kuitenkin merkittävä toimija, ja bruttokansantuotteemme vastaisi noin 12 % koko Afrikan taloudesta. Kun katsomme sijoituksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan, olemme vielä suurempia. TKI-toimintamme kokonaisrahoitus vastaisi puolia siitä summasta, mitä vastaavaan toimintaan sijoitetaan koko Afrikan mantereella, Jauhiainen sanoi.
Suomen innovaatiosuurlähettiläs Jarmo Sareva totesi afrikkalaisten luonnonvarojen ja osaamisen hyödyntämisen vaativan huomattavia lisäpanostuksia.
– Kehittyvien maiden innovaatiotoimintaa tulisi entisestään kiihdyttää. Suomi voi tukea tässä monella tapaa, ja esimerkiksi digitaalisen eriarvoisuuden kaventaminen on yksi keskeisiä tavoitteita. Suomi on entistä sitoutuneempi yhteistyöhön ja tahtoo toimia eettisesti kehitystyössä, Sareva sanoi.
Andersson: Koulutus ja tieto ratkaisuja maailman haasteisiin
Afrikan talouskomission edustajana tilaisuudessa puhui Oliver Chinganya, joka työskentelee komission yhteydessä toimivan Afrikan tilastokeskuksen johtajana sekä komission teknologiaan, ilmastonmuutokseen ja luonnonvaroihin keskittyvän yksikön vt. johtajana. Chinganya painotti Afrikan merkitystä maailmantaloudessa toteamalla, että jos Afrikan talouskasvu pysähtyy, koko maailma on vaikeuksissa.
– On tärkeää ymmärtää, että Afrikkaa ei voida tukea yksinomaan taloudellisesti. Meidän tulee muuttaa ajattelutapaamme ja ymmärtää, että raha ei yksin ratkaise ongelmia. Innovaatiot ja ne mahdollistava infrastruktuuri ovat edellytyksiä kaikelle muulle menestykselle ja tarvitsemme ennen kaikkea lisää osaamista, Chinganya linjasi.
Seminaarin järjestelyistä vastannut maantieteen tutkijatohtori Pascal Doh puolestaan pohti omassa puheenvuorossaan yhteistyön haasteita.
– Toimiva synergia suomalaisten ja afrikkalaisten toimijoiden välillä on tärkeää. Roolien pitäisi olla selkeitä sen osalta, mitä Suomi tekee ja mitä Afrikan talouskomissio tekee, unohtamatta paikallisia toimijoita.
Seminaarin ensimmäisen päivän luento-osuuden päätti opetusministeri Li Anderssonin puheenvuoro.
– Olen todella iloinen huomatessani, kuinka aktiivisesti yliopistomme kantavat kortensa kekoon kestävän kehityksen tavoitteiden puolesta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden pitäisi olla osa kaikkea toimintaamme. Koulutus ja tieto ovat ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin, Andersson sanoi.
Turun yliopisto solmi Yhdistyneiden kansakuntien Afrikan talouskomission kanssa keväällä 2019 MoU-sopimuksen edistääkseen yhdessä YK:n kestävän kehityksen 9. tavoitetta. Seminaarin ensimmäisenä päivänä kuultiin lukuisia muita esityksiä, joiden jälkeen päivä jatkui työpajatyöskentelynä. Lisätietoa löytyy kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmasta.
Seminaarin osallistujia ja puhujia. Eturivissä vasemmalta: Jarmo Sareva, Oliver Chinganya, Li Andersson, Jussi Jauhiainen ja Pascal Doh.
Teksti: Heikki Kettunen
Kuvat: Hanna Oksanen