Turun yliopiston asema digitaalisten ihmistieteiden keskittymänä vahvistuu
Suomen Akatemia myönsi marraskuussa merkittävän rahoituksen Turun yliopiston kolmelle monitieteiselle hankkeelle uudessa digitaaliset ihmistieteet -akatemiaohjelmassa. Hankkeissa monitieteisyys avaa tutkijoille kokonaan uusia ovia. Yksi näistä hankkeista yhdistää kulttuurihistoriaa ja bioinformatiikkaa voidakseen sukeltaa massiiviseen digitoituun historialliseen lehdistöaineistoon. Hankkeessa yritetään vastata kysymykseen miten Suomesta tuli Suomi selvittämällä aatteiden evoluutiota julkisessa keskustelussa.
Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910 on yksi kolmesta Turun yliopistossa nyt alkavasta hankkeesta. Hankkeessa hyödynnetään ensimmäistä kertaa valtavaa Kansalliskirjaston digitoimaa suomalaista lehtiaineistoa, joka kattaa kaikki Suomessa julkaistut sanomalehdet 1770-luvulta 1900-luvun alkuun. Lisäksi hanke hyödyntää suomalaisen kirjallisuuden metatietoja Turun Akatemian kirjapainon perustamisesta, vuodesta 1640, lähtien.
Aineistot antavat mahdollisuuden tarkastella miten julkinen keskustelu on pitkällä aikavälillä muuttunut ja miten se on vaikuttanut suomalaisen kansakunnan muotoutumiseen.
– Digitoitu aineisto antaa ainutlaatuisen näköalapaikan tarkastella miten Suomi syntyi. Voimme ensimmäistä kertaa tehdä kattavaa pitkän aikavälin tarkastelua suomalaisten sanomalehtien ja suomalaisen kirjallisuuden luomasta julkisesta keskustelusta, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, hankkeen johtaja.
Aineiston salat avautuvat vain monialaisella yhteistyöllä
Uuden tutkimuksellisen näköalapaikan Suomen syntyhistorian selvittämiseen tekee mahdolliseksi Kansalliskirjaston digitoima aineisto, joka kattaa kaikki suomalaiset sanomalehdet vuodesta 1771 autonomian ajan loppupuolelle vuoteen 1910.
Aineisto sisältää dataa lähes kaksi miljoonaa sivua. Ihmismuisti ei pysty kattavasti hallitsemaan murto-osaakaan tällaisen datan määrästä. Historioitsija tarvitsee uudenlaisia menetelmiä voidakseen avata aineiston kätkemät arvoitukset.
– Käsillämme on menetelmällinen vallankumous. Sovellamme bioinformatiikan ja kieliteknologian menetelmiä historiallisen aineiston analysointiin. Historioitsijan tehtävä on sitten tulkita, mitä tulokset tarkoittavat. Sehän ei laskemalla selviä, toteaa bioinformatiikan professori Tapio Salakoski.
Tutkimuksessa keskeisessä osassa on selvittää tekstien uudelleenkäyttöä koko aineiston kattavalla tekstinlouhinnalla.
– Haluamme selvittää miten tietyt tekstit ovat toistuneet ja levinneet lehdistössä eteenpäin kuin virus. Näin voimme nähdä miten julkinen keskustelu ja käsitys suomalaisuudesta on eri aikoina muotoutunut. Sovellamme bioinformatiikan menetelmiä kuten biologisten sekvenssien vertailua, ja etsimme aineistosta kielellisiä toistuvuuksia, Salakoski ja Salmi kertovat.
Lisähaasteena on tehdä analyysi tehdä kielestä riippumatta, jotta tarkasteluun voidaan sisällyttää sekä suomen- että ruotsinkielinen aineisto. Hankkeessa kehitettävien menetelmien avulla tarkastelua on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa muuallekin Eurooppaan, jonka kielellinen fragmentaatio on tehnyt kattavasta vertailusta tähän asti vaikeaa.
Salakoski ja Salmi korostavat olevansa nyt enemmän uuden edessä kuin milloinkaan aikaisemmin tutkimushankkeiden alkaessa. Kokeneilla professoreilla on edessään neljän vuoden oppimisprosessi.
– Tähän sopii populaariviihteestä tuttu lausahdus: Boldly go where no man has gone before, naurahtaa Salmi.
Turun yliopistosta digitaalisten ihmistieteiden keskittymä
Tieteidenvälistä yhteistyötä professorit haluavat syventää myös omaa hankettaan laajemmalle. Akatemian digitaaliset ihmistieteet -ohjelmassa rahoituksen sai Turun yliopistossa kaksi muutakin hanketta, ja Salmi ja Salakoski näkevät yhteistyölle paljon mahdollisuuksia.
– Voisi sanoa, että Turusta tuli yhdessä yössä digitaalisten ihmistieteiden mekka. Hankkeissa on menetelmällisesti paljon yhteistä, joten tulemme varmasti tekemään tiivistä yhteistyötä hankkeiden välillä, Salakoski iloitsee.
Tärkeänä tutkijat pitävät yhteistyön vahvistamista myös valtakunnallisesti. Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910 -konsortiohanketta johtaa Turun yliopisto ja partnereina hankkeessa ovat Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto.
– Tässä hankkeessa oikeat partnerit todella löysivät toisensa. Tutkimusintressimme ovat yhteiset, mutta eri osa-alueille painottuva osaamisemme tukee toinen toisiamme, Salmi toteaa.
Liisa Reunanen