Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen teknologiapalveluita tuottava ja biotieteen huippututkimukseen kytkeytynyt Turun biotiedekeskus viettää 30-vuotisjuhlavuottaan. Keskiviikkona 2.10. keskus juhlisti pyöreitä vuosiaan seminaarilla, jossa esiteltiin toiminnan saavutuksia vuosien varrelta.
Päivän teemana oli erityisesti se, miten korkean tason avoimen saatavuuden teknologiakeskukset mullistavat tieteen tekemisen edellytyksiä. Seminaarissa tuotiin esiin myös mahdollisuuksia, joita keskukset tarjoavat isojen uusien hankkeiden ja avausten toteuttamisessa. Turun biotiedekeskuksen osalta ajankohtainen hanke on esim. vireillä oleva Lääkekehityskeskus.
Biotiedekeskuksen vahvuus yhteistyössä
Juhlavuoden seminaarin avasi Turun biotiedekeskuksen johtaja John Eriksson. Hän esitteli keskuksen historiaa ja sen tutkimuksen palveluyksikköjä. Juhlan puhujissa oli edustettuna biotiedekeskuksen perustamisessa mukana olleet tahot: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun kaupunki ja perustamisen aikaan 1987–1990 opetusministerinä toiminut Christoffer Taxell.
Juhlapuheissa tulivat esiin huipputeknologioiden an mahdollisuudet rooli tutkimuksen vetureina ja moottoreina sekä miten niitä voi hyödyntää kaikkien tasojen opetuksessa ja teknologiansiirrossa. Myös teknologiastrategioiden pitkän tähtäimen ja teknologioiden suunnitelmallisuus ja teknologioiden toisaalta niiden eettinen ja vastuullinen käyttäminen esiintyivät puheiden teemoissa.
Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen oli nauhoittanut puheensa etukäteen, sillä hän oli tilaisuuden aikaan Kanarian saarilla La Palmassa, missä hän oli vastaanottamassa Turun yliopiston omistukseen siirtyvää NOT-teleskooppia. Suominen puhui infrastruktuurien elinkaaresta, yhteistyöstä ja tieteellisen tiedon avoimen ja vapaan saatavuuden tärkeydestä.
– On tärkeää panostaa myös valtion sisäiseen yhteistyöhön. Turun yliopisto ja Åbo Akademi antavat tästä hyvän esimerkin Turun biotiedekeskuksen toiminnassa, Suominen muistutti.
Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen muisteli puheessaan BioCityn perustamista ja sen aikaisia epäilyjä siitä, toisiko biotiede todella Turkuun jotain arvokasta, vai olisiko se vain hetken kestävä kupla. Hän painotti Turun biotiedekeskuksen menestystarinan todistaneen monta kertaa näiden epäilyjen olleen aiheettomia ja esitteli myös Turku Science Parkille maalailtuja tulevaisuuden suunnitelmia.
– Turun kaupunki haluaa kehittää bioteknologian osaamista Turussa. Tämän onnistumiseksi yhteistyön eri tahojen välillä tulee olla saumatonta. Bioteknologia tuo Turkuun asiantuntemusta ja menestystä, Rantanen sanoo.
Suomen Akatemian edustajana johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja selosti Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuuristrategiaa ja esitteli millaisia mahdollisuuksia kansainväliset infrakeskukset tarjoavat isäntäyliopistoilleen. Näistä Suomessa olevana esimerkkinä hän nosti Euro-Bioimaging –organisaation, jonka johtokeskus tulee sijoittumaan Turkuun.
Suomalaisten yliopistollisten biokeskusten verkostoa, Biokeskus Suomea tilaisuudessa edusti johtaja Marja Makarow. Hän esitteli verkostoa ja Turun biotiedekeskuksen roolia siinä. Myös hän muistutti yhteistyön merkityksestä.
– Tavoitteena on luoda synergiaa yhteistyöllä sen sijaan, että kilpailtaisiin Suomessa tarjolla olevista rajallisista resursseita, Makarow muistutti.
_0.jpg)
Seminaarin loppupuoliskon puhujia: Matej Orešič, Eleanor Coffey, John Eriksson, Johanna Ivaska, Riitta Lahesmaa, Michael J Courtney, Jukka Westermarck, Päivi Koskinen, Mikael Skurnik ja Lea Sistonen.
Ohjelman jälkimmäisessä puoliskossa esiteltiin biotiedekeskuksen kolmekymmenvuotisen toiminnan aika tehtyjä keksintöjä ja innovaatioita niin diagnostiikkaan, solututkimukseen kuin esimerkiksi syövän ja keliakian hoidon tutkimukseen liittyen.
Maailmanluokan tutkimuslaitteistot
Turun biotiedekeskus on merkittävä Turun alueen korkeatasoisen biotieteen tutkimuksen mahdollistaja ja alan yritysten toimintaedellytysten turvaaja. Keskuksessa työskentelee pitkälti yli 200 tutkijaa ja tutkimusryhmiä on toistakymmentä. Ulkopuolista rahoitusta keskuksella on 4–6 miljoonaa vuodessa, ja sen laitekannan arvo on yli 10 miljoona.
Keskus tarjoaa maailmanluokan tutkimuslaitteistot, taitavan henkilöstön opastamaan niiden käytössä sekä huippututkijat, joiden osaaminen on käytettävissä eri teknologioiden ja sovellusten parhaan mahdollisen hyödyn saavuttamiseksi. Korkeatasoisen tutkimuksensa kautta Turun biotiedekeskuksen tutkimusryhmät ovat mukana myös useassa tutkimustulosten kaupallistamishankkeessa sekä yritysyhteistöissä.
Biotiedekeskus on kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamiskeskittymä, joka tuo etuja koko Turun alueelle, sen elinkeinorakenteen kehitykselle ja kilpailukyvyn parantamiselle.
Teksti: Lotta Junnila
Kuvat: Lotta Junnila ja Solveig Eriksson
Video: Henok Karvonen