Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru allekirjoitti perjantaina 4.2.2022 Kansallisen lääkekehityskeskus Oy:n perustamissopimuksen. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisella Turkuun edistetään kilpailukykyistä lääkekehitystä, ja se tulee palvelemaan koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa.
Valtaosa Suomessa kehitetyistä lääkkeistä on kehitetty Turun seudulla, jossa sijaitsee laaja ja monipuolinen lääke- ja laajemmin terveysalan yritysten verkosto. Yhteistyö elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja julkisen sektorin toimijoiden kesken on vankkaa.
– Lääkekehityskeskuksen tarve ja siitä koituvat hyödyt ovat selkeitä, ja olemme hyvin mielissämme ministerin päätöksestä. Turku on keskukselle luonteva sijaintipaikka, ja olen varma, että yliopistojen ja alan toimijoiden yhteistyö tulee toimimaan erinomaisesti, sanoo Turun yliopiston rehtori Jukka Kola.
Turun yliopistossa lääkekehityskeskuksen perustamista on ollut edistämässä muiden toimijoiden kanssa Turun biotiedekeskuksen tutkimusjohtaja, professori Jukka Westermarck. Westermarckin mukaan uusi keskus auttaa ratkaisemaan yhden lääkekehityksen isoista pullonkauloista.
– Ilman lääkekehityskeskuksen tapaista toimijaa parhaastakaan tutkimuksesta ei saada vietyä tuloksia tuotteiksi eli lääkkeiksi, jotka ovat kaupallisesti kiinnostavia ja auttaisivat potilaita. On ennen kaikkea yhteiskunnan ja veronmaksajien kannalta tärkeää, että panostukset tieteeseen ja tutkimukseen näkyvät myös kansantalouden edistämisenä. Keskuksen perustaminen on myös hyvä osoitus siitä, kuinka tällaisia pullonkauloja voidaan ratkaista yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, Westermarck sanoo.
Muissa maissa perustetuista lääkekehityskeskuksista saadut kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi. Akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja on pystytty viemään lääkekehityskaaren kliiniseen vaiheeseen ja lisäksi on syntynyt uusia kasvuyrityksiä.
Syöpäkeskukselle 2,85 miljoonan euron valtionavustus
Kansallinen syöpäkeskus perustettiin lokakuussa 2019 ja se muodostuu kansallisesta koordinoivasta yksiköstä sekä viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta. Jokaiselle alueelliselle keskukselle myönnetään avustusta puoli miljoonaa euroa, ja koordinoivalle yksikölle 0,35 miljoonaa euroa.
Kansallinen syöpäkeskus koordinoi palvelujärjestelmän voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä syövän hoidossa sekä kansallista syöpätutkimusta. Kansallisella ohjauksella turvataan syöpäpotilaille yhdenvertainen hoito asuinpaikasta riippumatta, edistetään alan tutkimusta, hoitojen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.
– Olemme todella tyytyväisiä, että syöpäkeskukselle on nyt myönnetty valtionavustusta, jonka turvin Kansallisen syöpäkeskuksen ja alueellisten keskusten toimintaa voidaan kehittää myös jatkossa. Läntinen Syöpäkeskus tukee myös uuden Kansallisen lääkekehityskeskuksen toimintaa kehittämällä syövänhoitoa ja kliinistä tutkimusta, sanoo professori Panu Jaakkola.
Kansallista syöpäkeskusta koordinoi HUS ja Turun yliopisto on mukana Läntisessä Syöpäkeskuksessa, joka perustettiin vuonna 2017. Läntinen Syöpäkeskus koordinoi Länsi-Suomen alueella (Tyks, Satasairaala, Vaasan keskussairaala ja Turun yliopisto) syövän laadukasta hoitoa, tutkimusta ja koulutusta.
